Iltaisin koetin päästä irti päivän
kiireistä ja mieliä liikuttavista ajatuksista kävelemällä Vapaalan ympäri. Usein
kävin viereisessä kirjastossa, vaikken aina lainannutkaan mitään. Sen ilmapiiri
oli miellyttävä ja rentouttava. Katselin muistelmahyllykköä etsien uutuuksia, joita
kuitenkin sivukirjastosta harvoin löytyi. Löysin hyllyköstä Saabin korjauskäsikirjan,
mutta siinä ei puhuttu ruostevioista mitään. Saabin remontti ei osoittautunutkaan
järkeväksi, sillä ruoste söi peltejä kuin rutto kuolevaa.
Marjatta Kajan oli maaherrojen seminaarissa
pyytänyt minua pitämään puheenvuoron hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa
Halkessa, ja se toteutui, kun valiokunnan sihteeri Sirpa Kekkonen otti yhteyttä.
Halke-seminaari pidettäisiin Königstegin kartanossa Vantaalla. Sirpalla ei ollut
selvää mielipidettä, mitä minulta odotettiin ja mitä pitäisi puhua. Kun asiaan ei
tullut selvyyttä, sanoin puhuvani samat asiat kuin maaheroille, mihin Sirpa vain
kohautteli olkapäitään ja vaaleaa tukkaansa sanoen hilpeästi olevansa tietämätön
puheeni sisällöstä maaherroille.
Kommentit
Lähetä kommentti