Panelistit oli valittu onnistuneesti Johan Bäckmanista lähtien edustamaan sekä Putin mielisiä, siltä väliltä ja ei-putin mielisiä. Asianomaisia tiedotusvälineiden edustajia oli myös sopivasti paikalla sekä alan politiikkoja.
Ensimmäinen tunti oli päästyään eroon pursuavan sanomisen tarpeesta oli kohtuullisen hyvä.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen oli tiukoilla joutuessaan, puolustaessaan aloitettaan evätä venäläisiltä kesämökkien ostaminen Suomesta. Se sai kaikilta ansaitsemansa tuomion. Kauppaa pitää edistää rajan molemmin puolin. Kanerva käytti hyviä puheenvuoroja luodaten kumppanuuden tähdellisyyttä Kekkos-Paasikivilinjasta lähtien.
Toisen tunnin alku osoitti kaupankäynnin, taiteen ja kulttuurin vaihdon olevan paras keino suhteiden rikastuttamisessa ja syventämisessä.
Seuraavakasi alkoi loppuohjelman rauhanomaiseen ja rakentavaan loppuratkaisuun tähtäävä osuus. Se epäonnistui. Kysyttiin, kumman maan jääkiekko-ottelua kannatat. Kysyttiin asianomaisilta, kummassa maassa suoritat asevelvollisuuden ja kumman riveihin nouset tositilanteessa. Tämä ei toiminut, vaan ihmeteltiin suu hymyssä, miten tämä kanssakäyntiä edistää.
Olisi pitänyt pysyä suhteisiin vaikuttavissa todellisissa aiheissa, kuten viisumivapaudessa (oli 2 min. esillä), venäjän kielessä peruskoulussa, venäläisten jatkokulutusmahdollisuuksista, venäjän kielisten työmarkkinoista. Esimerkiksi nämä aineet olisivat ehkä tuoneet jotain todellisia parannusehdotuksia nykyiseen.
Illan epäkruunasi perinteinen käsiäänestys somesta napatusta kysymyksestä: Mihin maahan Venäjä seuraavaksi tuo joukkonsa? sama venäjäksi. Onneksi lähes karjuttiin, että onpa provokatorinen kysymys. Mitä se olikin. Onneksi vetäjät tajusivat olla äänestyttämättä sitä.
Ensimmäinen tunti oli päästyään eroon pursuavan sanomisen tarpeesta oli kohtuullisen hyvä.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen oli tiukoilla joutuessaan, puolustaessaan aloitettaan evätä venäläisiltä kesämökkien ostaminen Suomesta. Se sai kaikilta ansaitsemansa tuomion. Kauppaa pitää edistää rajan molemmin puolin. Kanerva käytti hyviä puheenvuoroja luodaten kumppanuuden tähdellisyyttä Kekkos-Paasikivilinjasta lähtien.
Toisen tunnin alku osoitti kaupankäynnin, taiteen ja kulttuurin vaihdon olevan paras keino suhteiden rikastuttamisessa ja syventämisessä.
Seuraavakasi alkoi loppuohjelman rauhanomaiseen ja rakentavaan loppuratkaisuun tähtäävä osuus. Se epäonnistui. Kysyttiin, kumman maan jääkiekko-ottelua kannatat. Kysyttiin asianomaisilta, kummassa maassa suoritat asevelvollisuuden ja kumman riveihin nouset tositilanteessa. Tämä ei toiminut, vaan ihmeteltiin suu hymyssä, miten tämä kanssakäyntiä edistää.
Olisi pitänyt pysyä suhteisiin vaikuttavissa todellisissa aiheissa, kuten viisumivapaudessa (oli 2 min. esillä), venäjän kielessä peruskoulussa, venäläisten jatkokulutusmahdollisuuksista, venäjän kielisten työmarkkinoista. Esimerkiksi nämä aineet olisivat ehkä tuoneet jotain todellisia parannusehdotuksia nykyiseen.
Illan epäkruunasi perinteinen käsiäänestys somesta napatusta kysymyksestä: Mihin maahan Venäjä seuraavaksi tuo joukkonsa? sama venäjäksi. Onneksi lähes karjuttiin, että onpa provokatorinen kysymys. Mitä se olikin. Onneksi vetäjät tajusivat olla äänestyttämättä sitä.
Kommentit
Lähetä kommentti