Oli Tupa-ryhmässä myös ikäviä asioita.
Tällainen sattui keskuksen toimistopäällikkö Ritva Jakku-Sihvosen tuodessa haastattelevaksi
työvoimatoiston työttömyyskursseille osallistuvan valtiotieteiden maisterin. Maisterin
näytti väsähtäneeltä ja aralta, mutta muutoin pätevältä. Hän oli kahden nuoren lapsen
isä, ja vaimo oli myös työtön. Epäilyjeni vuoksi pyysin häntä tulemaan aamulla uudelleen
luokseni, jolloin hän tuoksui tuoreelta viinalta. Hän kertoi ennen lastensa päivähoitoon
viemistä ja pihan kolauksen jälkeen löytäneensä vanhoista kätköistään puolikkaan
viinapullon ja juoneensa sen tyhjäksi. Ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin toivottaa
hänelle onnea ja pyytää häntä menemään kotiin. Jäin ihmettelemään, miksei alan ammattilainen
Jakku-Sihvonen ollut itse haastatellut miestä ja tehnyt asiasta päätöstään.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti