Punamullan aikaan
oikeuslaitoksen korkeimman tuomarikunnan nimitykset saivat osittain
vasemmistolaisleimaa. Esimerkiksi KKO:n presidentti Olavi Heinosta pidettiin
vasemmistolaisena. Pauliine Koskeloa luonnehdittiin maltilliseksi
vasemmistolaiseksi.
Hänen aikaiset KKO:n eräät
huomiota herättäneet ratkaisut sitä vastoin eivät suosineet vasemmistoa.
Parkkivalvonta ratkesi kirkkaasti yritysmaaliman voittoon kiistan alaisen
kylttisopimuksen avulla, vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa.
Kaksoisrangaistuksen poistaminen eräistä veronkiertojutuista suosi rahakkaita.
Nykyisen KKO:n presidentin
Pauliine Koskelon nimitys herätti aikoinaan myös ihmetystä. Hän ohitti
pätevimpiä tarjolla olleita ja hänen tutkinto oli vain kanditasoa.
Niin tai näin. Kansalaisia
kuitenkin vaivaat eräät KKO:n ratkaisut. KKO:n perustuslakivaliokunnan välillä
on myös vastakkaisia käsityksiä eräissä kansalaisia laajasti koskettavissa
kysymyksissä. Näiden lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on paheksunut
KKO:n presidentin sähköposteja eduskunnalle.
Kaikki voi olla laillista ja
hyvän hallinnon mukaista. Kansalaisten oikeusturvan kannalta herää kuitenkin
kysymys, miltä näyttää ulospäin eduskunnan riippumattomuus KKO:sta, kun KKO:n
lähettää sähköposteja valikoidusti
eduskunnan jäsenille.
Korkeimmat hallinnon
laillisuusvalvojat voisivat selvittää asiaa ja antaa tulokset julkisuuteen,
ettei kansalisille jää epäselvyyttä lainsäädäntövallan riippumattomuudesta.
Kommentit
Lähetä kommentti