Muutaman päivän päästä yliopiston
hallintojohtaja Timo Esko soitti ja kertoi suunnitelmista viedä yliopisto tulosjohtamisen
karuille kujille. Tapaamisessamme hän opasti Erkki Saarista ja minua, miten tässä
asiassa toimittiin viitaten laatimaansa muistioon, jota hän säilytti laatikkonsa
kätköissä. Asia käsiteltiin pienessä konsistorissa. ”Conistor minium”, kuten Timo
Esko kuivasti naurahti. Puhetta tulisi johtamaan omissa maailmoissaan elävä, eläinlääketieteen
professori. Esko varoitti käsittelyn saattavan päättyä miten tahansa. Siellä käyttäisivät
puheenvuoron rehtori Päiviö Tommilla ja vararehtori Ihamuotila. Esko selosti, missä
kukin istui. Matematiikan professori istui oikealla ja tekisi kysymyksiä. Päässäni
alkoi humista. En rohjennut kysyä professorin nimeä. Hänen takana istuivat dekaanit
ja vasemmalla opiskelijoiden edustajat. Kerrottuaan tämän Esko lähti taluttamaan
meitä päärakennuksen johonkin saliin, jonka tarkka sijainti jäi minulle epäselväksi,
ja käski istua eturiviin varatuille paikoille.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti