Virastomestarin suljettua ovet Mauri
Pekkarinen, Ilkka Kanerva, Hannele Pokka, Toimi Kankaanniemi ja Elisabeth Rehn olivat
jo menneet luentosaliin. Sirpa Pietikäinen tuli kiireisenä runsaasti myöhässä. Kun
kärsimättömän odotteluni jälkeen oma esitysvuoroni tuli, seminaarin virallinen päätymisaika
oli jo mennyt umpeen ja kuulijat olivat jo lähtötunnelmissa. Minulla oli iso kalvonippu
mukanani ja sitten havaitsin, ettei piirtoheitintä ollut viritetty pöydän päähän,
jolloin Kanerva kiirehti ystävällisesti virnistäen asettamaan sitä paikoilleen.
Pöydän päässä oli niukasti tilaa mapilleni sekä tomeralle ja asioihin hyvin
perehtyvälle Pekkariselle, joka joutui istumaan lähes kiinni piirtoheittimessä.
Korostin ministeriöiden roolia siinä, miten tulosjohtaminen onnistuu jokaisella
hallinnonalalla. Pokka istui kauimmaisessa pöydässä ja katseli ikkunasta jotain
mielenkiintoista pimeään iltaan. Sitä en ihmetellyt lainkaan, sillä oma
esitysvireyteni oli varsin laimea pitkän odottelun jäljiltä. Kehysbudjetoinnista
en puhunut mitään, sillä oletin ministereiden tietävän siitä tarpeeksi. Sen sijaan
sanoin, vähän varomattomastikin, ministereiden olevan hyviä johtajia, vaikka olivat
poliittisia toimijoita. Ei siitä kukaan näyttänyt silloin loukkaantuneen, mutta
myöhemmin minulle vinoiltiin tästä lausunnosta. Sisäministeriön lanseeraama hokema,
että julkinen talous on kokonaisuus, sai sen sijaan päät nyökkäilemään.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti