Siirry pääsisältöön

828. Juhannusaattona viinillä



 Perttunen kutsui luokseen kertomaan, miltä konsultin silmin tilanne ministeriössä näytti. Se näytti hyvältä verrattuna mihin tahansa ministeriöön. Perttunen halusi muutoksia osastojen johtamiseen. Hän kannatti delegoivaa johtamista pitäen kuitenkin poliittisesti tärkeät asiat omissa käsissään. Papereita ja suunnitelmia kyllä syntyi. Tätä en sanonut Perttuselle. Hänen kysyessä, mitä mieltä olin maan jakamisesta 17 maakuntaan, olin vähän vaivaantunut, sillä en nähnyt niillä olevan todellista merkitystä. Toki ne antoivat identiteettiä ja loivat yhteenkuuluvuutta. Hyvä oli, jos ne eivät aiheuttaneet liikaa byrokratiaa. Myöhempi kehitys osoitti Perttusen olleen oikeassa.
Tällä välin Perttusen sihteeri Carita oli tuonut viinilasit ja pullon pöytään. Perttunen kertoi skoolatessamme olevansa tyytyväinen konsultointiini. Kävellessään katsomaan ikkunasta Säätytalon puistoon hän alkoi mietteliäästi puhua johtoryhmien perustamisesta. Niitä olimme porukassa kaavailleet jo pitkän aikaa. Se oli keino saada riittävää yhtenäisyyttä monialaiseen ministeriöön. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä, että ministeriössä oli johtoryhmä, jota johti ministeri ja hänen poissa ollessaan kansliapäällikkö. Se oli yleinen käytäntö. Sen sijaan toimiala-johtoryhmät olivat harvinaisia. Turvallisuusasioille, yleiselle hallinnolle ja aluekehitykselle sekä sisäiselle hallinnolle perustettiin nyt omat johtoryhmänsä. Neljä johtoryhmää ehkä tuntui liioittelulta, mutta niin selkeät tehtävät niillä kaikilla oli, että ne olivat perusteltuja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *