Työhuoneessani Tullissa istuin vastapäätä
suurta kauniin vihreää kaakeliuunia ja sen reunalle asetettua posliiniin upotettua
kultareunaista kelloa. Huone sijaitsi pääjohtaja Laineen huoneen vieressä Erottajalla
ikkuna kohti Esplanadia. Ensitapaamisella Laine näytti itseensävetäytyvältä mieheltä.
Hän puhui nopeilla, lyhyillä sarjoilla aivan kuin välillä harkiten, paljonko vastapäätä
istuva tyyppi kesti. Olin käynyt aiemmin esittäytymässä, mutta silloin keskustelu
oli pysynyt yleisellä tiedonvaihto- ja tutustumistasolla. Laineen edeltäjän Jorma
Uiton oli tavannut Hotelli Tallukassa 1970-luvulla Tullin avainhenkilöiden koulutustilaisuudessa.
Siellä Uitto esiintyi itsevaltiaan ottein kenenkään uskaltamatta esittää hänelle
kritiikkiä. Hän oli johtamistyyliltään päinvastainen kuin Laine, joka oli harkitseva
ja laaja-alaisesti ajatteleva eikä suuttunut vastaan sanomisesta, vaikka oli tullut
virastoon suoraan entisenä kauppa- ja teollisuusministerinä.
Ensimmäisessä johtoryhmän kokouksessa
näkyi heti Tullin ja patentti- ja rekisterihallituksen johdon erilaisuus. Kokous
oli avoin ja Jermu sieti kritiikkiä, jota etenkin Kaj Blomster, Reijo Virtanen ja
Tommi Kivilaakso esittivät. Kokouksesta jäi kuitenkin sekavat tunnelmat. Yksi puhui
tullausjärjestelmästä, toinen tullauksen atk-järjestelmästä, kolmas organisaatiomuutoksesta
ja tulosbudjetoinnista. Tullausjärjestelmä oli minulle tuntematon maailma ja herätti
vain ahdistusta pääkopassani.
Kommentit
Lähetä kommentti