Liikenneministeriön kansliapäällikön vetämissä tietohallinnon ohjausryhmän
kokouksissa Mikko toi reippaasti ilmi mielipiteensä. Mikon esiintymistä julkisen
ja yksityissektorin seminaareissa sain myönteistä palautetta. Sen sijaan osastolla
Mikon rempseä esiintyminen herätti ristiriitaisia tunteita. Mikon suosiota osastolla
ei kohottanut hänen naureskelunsa kansalaisen käsikirja -tyyppisille hankkeille.
Hänen pyrkimystään luoda osastosta valtiokonsernin strateginen tietohallintokeskus
vastustettiin laidasta laitaan. Ajatus ei sopinut sisäministeriön ja liikenneministeriön
kaavailuihin eikä osastokaan iloinnut ideasta. Pikkuhiljaa pöydälleni tuli tietoja
ja suullisesti esitettiin, ettei Mikko noudattanut sopimusta, vaan teki töitä virka-aikana
oman yrityksensä lukuun. Keskustellessani Mikon kanssa asiasta jotain pieniä rikkomuksia
saattoi olla, mutta ne olivat korjattavissa. Hallintopäällikkö ajoi kuitenkin
sitkeästi syytöksiä eteenpäin ja väitti, että asialla olisi johdon tuki jossain
päin ministeriötä. Ihmettelin, että taas samanlainen näkymätön ja äänetön käsi verhon
takaa ohjaa tapahtumia samoin kuin henkilön erottamisepisodissa. Loppujen lopuksi
Mikko koki helpotusta sopiessamme yhteisymmärryksessä työsuhteen päättymisestä,
ja hän saattoi näin painaa täydellä töitä omassa yrityksessään.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti