2283. Aalto-yliopistoon ulkomaisille väitöstutkijoille tukirengas

     HS:n kirjoituksen (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html) mukaan pelkästään vuosina 2005–2016 on lähtenyt pois maastamme noin 660 ulkomaista tutkijakoulutettua. Tämän lisäksi Suomessa väitellyistä tohtoreista työllistyy yrityksissämme vain 20 prosenttia vastaavan luvun ollessa verrokkimaissa 40. Ikävintä on, että etenkin Eta- ja EU maiden ulkopuolelta houkuteltuja on petetty. ” He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella. Maa ei olekaan valmis pitämään heitä tai auttamaan saamaan työpaikkaa yrityksistä”, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio samassa kirjoituksessa.

     Syyt lähtöön ovat mitä erilaisimpia. On hallinnollisia esteitä kuten lupien umpeutuminen, asumis- ja rahoituspulmat sekä substanssiongelmat kuten tutkimushankeen jatkumisen epävarmuus, työpaikan saannin vaikeudet, jne. HS:n pääkirjoitus  (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006081349.html) tukee näkemystä, että Suomi on karkeasti laiminlyönyt ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden tukijärjestelmän luomisen ja ylläpidon.

     Tämän seurauksena poislähtijöiden mukana karkaa on käsittämätön määrä aivopääomaa, juuri sellaista pääomaa, jonka kaikkien eniten haluaisimme pitää itsellämme. Tämä on vastoin kaikkia niitä puheita, joilla poliitikot haluavat edistää koulutetun väestön  maahantuloa sekä innovaatioiden hyväksikäyttöä. Eikä vaan koulutetun väestön, vaan huippukoulutetun tutkijakunnan maassa pitämistä sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet tutkinnon ja näin olisivat enemmän tai vähemmän valmiit integroitumaan yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin sekä ehkä koko yhteiskuntaan.
     Ongelman ydin on siinä, että maamme ei ole reagoinut kokonaisvaltaisella tavalla pitää tästä henkilöstöstä kiinni. Jonkun ministeriön tulisi ottaa vastuulleen ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien maahan jääminen. Tarvittavan Bodoco-verkoston rinnalle viranomaispainotteinen tukirengas. Se olisi analoginen huonolla päättötodistuksella ammattikoulussa opiskelijan tukirenkaaseen. Vieraassa maassa tohtoriksi opiskelija tarvitsee yhteyshenkilöitä ja yhteyshenkilön, joka hoitaa opiskelijan suhteita muihin oppilaitoksiin,  mahdollisiin työnantajiin, kuuntelee hän pulmiaan, järjestää kontakteja, ylläpitää pohdintaa opiskelijan toiveista ja elämästä yleensä, jakaa kokemuksia, toisin sanoen toimii mentorina. Tämän lisäksi tarvitaan vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, josta on mahdollista nähdä, minkä alan opiskelijoita on ja erikoisalat, jne.