Hollannin burkakieltoon julkisilla paikoilla otti kantaa myös 2.8 perjantain Jälkiviisaat ohjelma. Matti Apunen ja Jan Eerola kannattivat sitä ja    Maryan Abdulkarim  suhtautui kielteisesti asiaan  ( https://arenan.yle.fi/1-50246300 ) .    Helsingin Sanomat    uutisoi aiheesta journalistisesti ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006191353.html ). Aihe on ollut muuallakin mediassa laajasti esillä.      Kieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa...

Olen vuosien varrella esittänyt monta kertaa tutkimuksen laadintaa lentomelualueella asuvien ihmisten terveyden tilasta ja kuolleisuudesta verrokkialueeseen verrattuna. THL olisi mitä sopivin laitos tähän tutkimukseen. Mitään ei tapahdu. Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Lausunto Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristötupahakemuksesta 2021 Tämä lausunto koskee pääasiassa vain lentomelua. Annan lausunnon asianosaisena yksityishenkilönä. Tätä lausuntoa täydentää aiemmin 28.5.2008 antamani muistio, jonka olen lähettänyt tiedoksi Länsi-Suomen lupavirastolle.  Lupahakemus täyttää tämän kaltaiselle hakemukselle asetettavat tekniset vaatimukset. Siinä on paljon tietoja. Käsittäähän se satoja a4-kooksi muutettua sivua. Siitä puuttuu kuitenkin eräitä tärkeätä selvityksiä, kuten melualueiden asukasmielipidetiedustelut ja laskelmat häiriötapausten lukumääristä (esimerkiksi heräämisistä), kun tapausten todennäköisyydet tunnetaan. Sen tarkoitushakuisuus ja epäobjektisuus on hyväksyttävää, ko...

Tässä olisi tarjolla eväitä perehtyä, millä konsteilla ministeriöiden ja virastojen ylintä johtoa yritettiin saada parempiin kuosiin ennen 1970-lukua valtion hallintoa jäytäneen taantumuksen jälkeen. Matka on kivikkoinen, mutta paljastava. Kalvosarjaa käytettiin johdon aivopesussa alttiimmiksi moderneille organisaatio-opille.    Lue hallinnon kehittämisen kalvosarja tästä

A.  Stubbin nimityttäminen poikansa Oliverin Ulkopoliittisen instituutin harjoittelijaksi pudotti kerta heitolla presidentin harjoittamasta ulkopolittikasta sen toinen osa pois. Sitä putosi, että tupsahti arvo pois. On ymmärrettävää, että isät potkivat poikiaan ja tyttäriään uralla eteen päin, mutta nyt suosimistapahtuma oli sen kaltainen, että se ei nolannut ainoastaan Stubbin perhettä vaan myös muita harjoittelijaksi pyrkijöitä. Miksi näin tapahtui A. Stubbille? Ei varmaankaan huolimattomuudesta eikä myöskään oman poikansa kykyjen ylivertaisuudesta. Ainoaksi selitykseksi jää kunnianhimo, jolla isä halusi avittaa poikaansa eteen päin urallaan. Motiivi on oikea mutta keino väärä.

Einari Kuikkalainen availi raksan lepotilassa salkkuaan kaivellen esiin voipaperiin käärittyjä eväitään. Ylellisen leiman välipalalle antoi vaimon aamulla paistama kananmuna kaksikerroksisen leipäannoksen välissä. Mies porukan sanailun hyttysessä taustalla kuuluvaksi betonimyllyn edestakaiseksi kurahteluksi Einari luki käteensä ilmestyneestä lehdestä ääneen jonkun suuren herran nimityksestä työelämäprofessoriksi. -Millä eväillä noita nimityksiä tehdään, kun ei ole sattunut kohdelle, vaikka 50 vuotta on tullut rymyttyä näillä lauteilla, virkkoi Einari. Kun sanat eivät saaneet vastakaikua Einari löi vettä myllyyn. -Ainakin puolikymmentä uutta professuuria on jo nimitetty, eikä loppua näy.   -Milloin tulee meidän vuoro? -Se tulee silloin,   kun voimaksi etsii sinulle hautapaikkaa, virkkoi laudoittaja.  

1.   SUPO, suojelupoliisi. Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa. 2.    Finavia, joka huolehtii ja vastaa koko maalle elintärkeästä lentoliikennetoiminnasta. Se on itsevaltias määritellessään, mikä saastuttaa, missä ja kuinka paljon. Tämä on mahdollista siksi, että se on monopoliasemassa saastetietojen keräämisessä, rekisteröinnissä ja tiedottamisessa. Jos asukas valittaa esimerkiksi lentomelusta vastaus voi olla, että millä koulutuspohjalla kyselette tällaisia. 3.   Helsingin poliisilaitos kuuluu sisäministeriön alaisuutteen, ei poliisihallituksen. Sisäministeriössä on hyvin ohuet resurssit tulosohjata laitosta. Ohjausta hankaloittaa myös laitoksen suuruus, sen moniportainen organisaatio ja erikoitehtävien luonne. Näiden takia se on hyvin itsenäinen poliisiyksikkö....

Muutos on maaginen sana. Jos se loppuu, loppuu elämäkin. Organisaatioille sen puutuminen on yhtä kohtalokasta, muttei niin nopeaa. Niille muutoksen pitäisi merkitä edistystä. Kun muutos tapahtuu kriisin sanelemansa, lopputulos ei välttämättä ole hyvä, mutta joskus on näin parempi kuin häämöttävä katastrofi. Yhteiskunnalliset kriisit ja sodat aiheuttavat nopeitakin muutoksia valtion hallintoon. Näin kävi talvisodan jälkeen, kun puolustusvoimamme organisoitiin paremmin vastamaan idän suunnan aggressioita torumaan. Toinen suuri muutosreformi käynnistetiin1960-uvun lopulla Pekka Kuusen kirjan pohjalta ”60-luvun sosiaalipolitiikka”. Se havahdutti päättäjät huomamaan, kuinka huonolla tasolla oli sotien runtelema kansalaistemme sosiaalinen tilanne. Oli köyhyyttä, sotaleskiä, orpoja, vammautuneita ja traumatisoituneita ihmisiä. Se oli merkittävä käänne kohti nykyistä sosiaaliturvajärjestelmäämme, joka nyt on leikkauspaineiden alla kasvavien kustannusten takia. Sen sijaan minkäänlaista valtion ...