Suomi on möyrinyt taantumassa raamatulliset seitsemän laihaa vuotta. Parempaa ei näy. Tuoreet mielipidebarometrit osoittavat synkkien aikojen olevan vielä edessä. Ei auta Kataisen hallituksen yhteisöveron 800, vindfallveron 150, energiaveron 250 huojennukset ja 800 miljardien eläkemaksujen poistot yrityksiltä.
Poliitikot ja taloustieteilijät puhuvat kilvan kukin omista lääkkeistään laman taittamiseksi. Ainoa ilonpilkahdus on EKP lupaus pankeille rahan riittävyydesta. Se on kuitekin ansa, josta Japani koettaa nyt pyristellä irti pääministeri Aben raivokkailla toimenpiteillä. Siellä talous jumiutuu tukahdukseen, umpiperään.
Suomessa on raaka-aineita, mm valtavasti metsävaroja, koulutusta, työvoimaa, yli 20 yliopistoa ja korkeakoulua, 35 ammattikorkeakoulua, vakaa yhteiskunta, erinomaiset infrat (tosin rapistumassa), moderni oikeuvaltio (vientituote), koulutusjärjestelmä (vientituote), johtamisoppeja (ei vientituote).
Oliko vientimme mataamiseen pohjamudissa syy vimeisessä kohdassa: johtamisessa. Tässä ei saa kaikkia hutkia. Meillä on Konetta ja Huhtamäkeä, jne. Ja lukematon määrä muita erinomaisesti johdettuja yrityksiä. Mutta jotain kummaa jarrumiesajattelua osoittaa se ,että noin 70% ptk-yrityksistä ei halua laajentua, puhumattakaan ulkomaille.
Kun kriisi vain pitkittyy, pääministerin fantastinen retoriikka on vaihtunut kolmen pointin retoriikkaan ja keskiarvoyritysjohtajan strategia luisuu parempien aikojen odotteluun ja verrokkimaa Ruotsi samaan aikaan pärjää, jotain suurta kavalaa on menossa Suomen maassa.
Tässä tilanteessa lapsiperheiden, nuorten, työttömien ja eläkeläisten pikku, pikku etujen leikkaaminen valtakunnan pelastamiseksi on kuin kutsukatsomon veltto kannustus juoksuradan sotureiden kiritaisteluille.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti