Puheessani mainitsin äidin antaneen minulle suuren lahjan, kun hän oli pannut minut yhteiskouluun. En sanonut siihen viittaavaa, että sain joka vuosi ehdot ja kerran olin jäänyt luokalle, vaan katselin liikutusta tuntematta minulle jokus tuttuja, nyt lähes tuntemattomiksi vanhentuneita, vakavailmeisiä, kankeissa puvuissaan istuvia ihmisiä. Hyvin nuori ja isovatsainen pappi istui pääpöydän keskivaiheilla vilkaisten minua haastavan näköisenä, aivan kuin paheksuen, etten ollut kutsunut äidin uskonveljiä ja -sisaria hautajaisiin.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti