Juhannuksena tulin Helille nuotion äärellä luvanneeksi tehdä lipputangon puusta, mihin Heli hymähti. Muutama kesä aiemmin laiturin tolppapuita kaataessani olin huomannut sopivan lipputankopuun alun. Nyt se oli kasvanut sopivaan mittaan. Kuorittuani puun panin rungon kuivumaan pukkien päälle, missä se alkoi muutamassa päivässä taipua kieroksi. Kääntelin sitä viikon ajan eri asentoon ja asettelin sen päälle painoja, ja siitä tuli kuin tulikin aivan suora. Höyläsin siihen pyöreän nupin. Siitä katsellessani mieleeni muistui matematiikan opintoni maagisesta pallosta: mistä tahansa suunnasta sitä katsoi, se oli aina samankaltainen. Sama pätee kaikkiin ihmisiin, kun heitä riittävän etäältä katsoo.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti