Tullessani viimeiseltä terapiaistunnolta ja katsellessani vastakkaisen kadun puolen kiviseinää tajusin, millaisen alati muuttuvan avokonttorimaiseman olin menettänyt vaihtaessani Esplanadin puut Kasarmikadun kiviaitaan. Huoneeni lattia kopisi ikävän käskevästi kävellessäni hakemaan postia integraatioyksiön lokeroista. Siellä työskenteli parikymmentä ihmistä papereiden kimpussa. En käynyt heihin paremmin tutustumassa. Jatkoin kolkossa huoneessa kirjoituspuuhiani kenenkään häiritsemättä.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti