Mökin hormeissa Hauholla raivosi synkkä luoteistuuli. Taas tuli yö, jolloin raivostuin. Keski yö. Sitä ei voi tietää mitenkään tiettää, milloin se tulee. Yö oli uneton. Trapeuttini kanssa olin käsitellyt asiaa, mutta sen muistaminen tyrmäsi aina minut. Ollessani kymmen vuotias äiti oli tietoisesti yrtittänyt kasvattaa minut homoksi kostoksi isälle,kun hän oli jättänyt äidin. Pahin yritys tapahtui, kun äiti houkutteli kylän homon setäni ja minun mukaan kolmeksi viikoksi heinäntekoon Latoperälle. Kaksi metrinen eno varoitti miestä ja kun virnistys ei loppunut, eno ajoi miehen minne kuuluukin.
Eivät onnistuneet äidin aikeet, särö jäi sieluuni.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti