Siirry pääsisältöön

347. Tuulivoiman bluffit

Uusiintuvan energian käytön velvoitepaketissa (TEM 20.4.2010)  metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvoidaan noin 50 prosenttia ja tulivoiman noin 6 prosenttia. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 25 TWh (Metsäneuvoston kokous 4.9.2012). Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2011 oli noin 430 TWh. Vuonna 2011 metsähaketta poletettiin energiaksi 7,5 TWh 
htpp://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm

Nyt ollaan menossa tai ainakin suunnitellaan kohti  metsähaketta, mutta puhutaan tuulivoimasta, vaikka sen osuus uusiutuvien enrgialähteiden lisäyksestä on noin kymmenesosa metähakkeen osuudesta. Syy on tietenkin päivän selvä, koska uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa (105,3 €/MWh) kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun asti ( TEM-tiedote 24.11.2011). Nyt sähköpörssihinta on noin 40€/MWh.

Täytyy ihmetellä, miksi eritoteen  kaksi viimeisintä hallitusta tukee tällä tavalla, matalaäänistä bassoa lähtötasoltaan yli 110dB:iä, tuotettavaa enregiaa, joka osuus maan energian käytöstä on ja tulee olemaan muutama kymmentä promillea. Asukkaat kilomerin säteellä tuulivoimaloista ovat  nyt melusta puolipökerryksissä

Ei metsähaketuotantokaan ole synnitön, sillä metsänomistaja voi saada  puunkorjuu- ja haketustukia 1000 euroa hehtaarilta. Tukividakko on sielläkin armoton.

Mutta metsähake on kuitenkin todellisuuspohjaista. Sen sijaan tuulienergia on ilmasta temmattua ja siellä pysyykin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *