Siirry pääsisältöön

342. Maagiset vaalivuodet ja poliittinen änkyrä

Suomessa on joka neljäs vuosi kunnallis- ja eduskuntavallit, joka viides vuosi EU-vaalit ja joka kuudes vuosi presidentin vaalait. Jos numero-oppiin perehtunyt ja jymyvaalitappioita pelkäävä olisi määrännyt vaalien ajankohdat, niin valituiksi tulisivat joka kolmas, viides, seitesmäs ja yhdestoista vuosi. Esimerkiksi kuntavaalit voisivat olla joka 3., eduskuntavaalit joka 5., EU-vaalit joka 7. ja presidentinvaalt joka 11. vuosi. Tämä sopisi erityisen hyvin presidentivaaleihin, koska sama henkilö yleensä valitaan aina toiselle kaudelle. Silloin mahdollisuus sille, että saman vuoden kaksissa vaaleissa jollekin puolueelle tulee tappio on pienin. Kunta- ja eduskuntavaaleissa tämä tapahtuisi joka 15. vuosi. Mahdollisuus, että kaikissa neljässä vaaleissa tulisi tappio jollekin puolueelle samana vuonna on joka 1155. vuosi. Tämä johtuu siitä, että luvut 3,5,7,ja 11 ovat maagisia alkulukuja. Ne eivät ole jaollisia kuin ykkösellä ja itsellään. Matemattikassa puhutaan eri joukkojen mahtavuudesta. Esimerkiksi kokonaislukujen joukko on mahtavmpi kuin parittomien lukujen joukko. Helsingin Sanomien 18.9.2013 mukaan poliittinen puolue voi esiintyä kokoaan suurempana. Tämä johtuu myös osittain siitä, että puolueiden paikkamääräluvut ovat alkulukujen kaltaisia. Poliittiset ryhmät ja niiden paikkaluvut eivät ole jaollisia kuin itsellään ja sillä yhdellä änkkyrällä, joka jokaisessa poliittisessa ryhmässä on. Joku viisas on väittänyt , että alkulukujen kaava, siis tapa jolla voidaan laskeaa mitä lukua hvvänsä seuraavkasi suurin alkuluku, olisi avain luonnon salaiseen koodiin. Kaavaa ei vaan ole saatu selville. Näitä koodin pätkiä tai ilmentyvmiä ovat muiden muassa pallo, jolla on pienin pinta-ala, jolla voidaan tehdä suurin tilavuus. Jos joku lupaa sinulle maa-alan, jonka yympäri ehdit tunnissa kävellä, kannataa kavellä ympyrän kaarta, jonka päät kohtvaat tunnin ponnistelusi jälkeen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *