Suomessa on joka neljäs vuosi kunnallis- ja eduskuntavallit, joka viides vuosi EU-vaalit ja joka kuudes vuosi presidentin vaalait. Jos numero-oppiin perehtunyt ja jymyvaalitappioita pelkäävä olisi määrännyt vaalien ajankohdat, niin valituiksi tulisivat joka kolmas, viides, seitesmäs ja yhdestoista vuosi. Esimerkiksi kuntavaalit voisivat olla joka 3., eduskuntavaalit joka 5., EU-vaalit joka 7. ja presidentinvaalt joka 11. vuosi. Tämä sopisi erityisen hyvin presidentivaaleihin, koska sama henkilö yleensä valitaan aina toiselle kaudelle.
Silloin mahdollisuus sille, että saman vuoden kaksissa vaaleissa jollekin puolueelle tulee tappio on pienin. Kunta- ja eduskuntavaaleissa tämä tapahtuisi joka 15. vuosi. Mahdollisuus, että kaikissa neljässä vaaleissa tulisi tappio jollekin puolueelle samana vuonna on joka 1155. vuosi. Tämä johtuu siitä, että luvut 3,5,7,ja 11 ovat maagisia alkulukuja. Ne eivät ole jaollisia kuin ykkösellä ja itsellään.
Matemattikassa puhutaan eri joukkojen mahtavuudesta. Esimerkiksi kokonaislukujen joukko on mahtavmpi kuin parittomien lukujen joukko. Helsingin Sanomien 18.9.2013 mukaan poliittinen puolue voi esiintyä kokoaan suurempana. Tämä johtuu myös osittain siitä, että puolueiden paikkamääräluvut ovat alkulukujen kaltaisia. Poliittiset ryhmät ja niiden paikkaluvut eivät ole jaollisia kuin itsellään ja sillä yhdellä änkkyrällä, joka jokaisessa poliittisessa ryhmässä on.
Joku viisas on väittänyt , että alkulukujen kaava, siis tapa jolla voidaan laskeaa mitä lukua hvvänsä seuraavkasi suurin alkuluku, olisi avain luonnon salaiseen koodiin. Kaavaa ei vaan ole saatu selville. Näitä koodin pätkiä tai ilmentyvmiä ovat muiden muassa pallo, jolla on pienin pinta-ala, jolla voidaan tehdä suurin tilavuus. Jos joku lupaa sinulle maa-alan, jonka yympäri ehdit tunnissa kävellä, kannataa kavellä ympyrän kaarta, jonka päät kohtvaat tunnin ponnistelusi jälkeen.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti