Sitran yliasiamies Mikko Kosonen oli A-studion haastattelussa aiheesta miten Suomi saadaan jaloilleen.
Hän mainitsi toimenpiteinä mm. suuria kysymyksiä käsittelevät foorumit yhteisten näkemysten hiomiseksi. Hän piti tärkeänä, että hallituksen iltakoulua kehitetään ja valtioneuvostonkanslia resurssoidaan, jotta se voi laatia vaihtoehtoisia yhteiskuntapoliittisia linjauksia. Hän korosti myös visioiden ja strategioiden aikaansaamista ohjaamaan kehitystä, poikkihalinnollisen yhteistyön parantamista irti siiloajattelusta, hyvien käytäntöjen soveltamista ja kuntien rahoitusjärjestelmien uusimista
Nyt kun hallitus on päättänyt rakennepaketista, jossa on kymmeniä alakohtia, olisi pikimmin päätettävä yksityiskohtaisesta toteuttamisprotokollasta, sillä järjestään hallituksen vähääkin monimutkaisemmat hankeet ovat kaatuneet toteuttamisesta lipsumiseen.
Herää kysmys, miksi muutoksia ei saada aikaan, vaikka tiedetään mitä pitää muuttaa? Prof. Kassila sanoi haastattelussa kuukausi sitten, että elokuvan heikkouden syynä yleensä aina on huono käsikirjoitus. Onko myös näin rakennepaketissa?
Kassilaa mukaillen rakennepaketin käsikirjoitushan kertoisi, kuka tekee, työn ja työnvaiheiden tulokulmat, missä järjestyksessä ja yhteistyössä pakettin osiot tehdään, milloin, kuka on onnistunut ja kenen pitää petrata ja ennen kaikkea, millaisesta lopputuloksesta veronmaksajat saavat nauttia.
Loppujen lopuksi kyse saattaa olla suomalaisista asenteista?
Aikaansaamisasenne ei voine lähteä muusta kuin kulttuurin vähittäisestä muuttumisesta. Voisiko Suomi lähteä kokeilujen tielle ja kouluttaa otoksen yhdestä nuoresta sukupolvesta totellisiksi toteuttajiksi peruskoulusta lähtien? Silloin pitäisi mm. painottaa suullista ja kirjallista esitystaitoa, väittelyn, kommunikoinnin ja argumentoinnin merkitystä ja sitä, että ihminen pystyy mihin vain hyvään, jos haluaa.
Näin voitaisiin testata löytyykö suomalaisilta globaalin tason aikaansaajia.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti