Siirry pääsisältöön

336. Yrityksillä määräysvalta kansalaiseen

Immo Pohjola kirjoitti HS:n mielipideosiossa naulankantaan osuvan artikkelin palvelun saajien vedättämisestä. Hän kirjoitti muiden muassa: ”Julkisten palvelujen yksityistäminen on käytännössä antanut yksityisille palvelujen tuottajille monopoliin perustuvaa määräysvaltaa suhteessa yksityisiin kansalaisiin.” Tähän voidaan lisätä Jämsän tapaus. Jämsän kunta luuli vuoden 2010 alussa ulkoistavansa terveydenhoitonsa julkishallinnon yhtiölle, mutta sitä ennen Suomen Itsenäisyyden Rahasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisuutta, olikin myynyt yksityiselle yritykselle salaa osuutensa tästä yhtiöstä. Kunta jäi vähemmistöosakkaaksi ja kauhulla odottelee, milloin potilaita alkaa hoitaa ”italialainen” yhtiö. Palvelujen heikko laatu ei koske vain hyvinvointipalveluja, vaan myös hallintopalveluja. Muutama esimerkki. Kelan päätösten valitusten käsittelyaika on käsittämättömät 14 kuukautta, tulli peri laitonta veroa käytetystä tuontiautoista kymmeniä vuosia kymmeniä miljoonia euroja, eläkeikää ollaan nostamassa ja samaan aikaan lainsäädäntö sallii yritysten eläkekassojen siirtämisen 50 prosentin alehintaan eläkeyhtiöille siirtävän yrityksen pistäessä taskuunsa eläkerahoja kymmeniä miljoonia euroja. Metsänomistajien on pakko käyttää metsäkeskusten palveluja. Ympäristörikoksista kansalaiset eivät voi nostaa ryhmäkannetta, vaan sen tekee viranomainen. Finavia Oyj propagoi pudottaneensa 15 vuodessa Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella asuvien määrää noin 100 tuhannesta 10 tuhanteen koneiden moottorien melutason pienentymisen ja kolmannen kiitoradan käyttöönoton ansiosta. Nämä perustelut ovat kestämättömiä muiden muassa sen vuoksi, että ylivoimaisesti suurimman meluhaitan aiheuttaa koneiden laskeutumisen aerodynaminen melu eikä moottorimelu. Kukaan ei voi tarkistaa Finavia Oyj:n melutietoja, koska Finavia Oyj itse mittaa melutason ja vetoaa tiedoissa liikesalaisuuteen. Luottamusta Finavia Oyj:n tietoihin ei lisää yhtiön istuminen paraikaa syytetyn penkillä Vantaan käräjäoikeudessa vesien saastuttamisrikoksesta. Perusoikeudet on lueteltu perustuslaissa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Eduskunta siis viimekädessä itse päättää onko sen oma, poliittisen järjestelmän ja hallinnon toiminta lainmukaista. Kansalainen nostaa kanteen käräjä- tai hallinto-oikeuteen, jos varaa on. Perimmiltään kyse on siitä, että Suomessa ei ole tahoa, joka käytännössä vastaisi koko poliittishallinnollisen- ja oikeusjärjestelmän kehittämisestä, vaan kukin vastuullinen taho toimii vain oman sektorinsa intressinsä mukaisesti. Paperilla vastuut ovat kyllä kunnossa. Menojen leikkausohjelmien rinnalla nyt tarvitaan ohjelmaa, joka porautuu kansalaisten kokemien epäkohtien poistamiseen eikä virastojen siirtelyn maakuntiin ja tuottavuusohjelman kaltaisiin hankkeisiin. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tulisikin jo nyt alkaa valmistella vaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle ohjelmaa, joka perustuu julkishallinnon niiden palveluongelmien ja pullonkaulojen poistamiseen, jotka kaikkien eniten piinaavat tavallisia kansalaisia. Ensimmäisenä askeleena olisi tiedottaa reilusti, miten Kainuun kokeilu onnistui palvelujen parantamisessa, ei menojen leikkaamisessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *