Immo Pohjola kirjoitti HS:n mielipideosiossa naulankantaan osuvan artikkelin palvelun saajien vedättämisestä. Hän kirjoitti muiden muassa: ”Julkisten palvelujen yksityistäminen on käytännössä antanut yksityisille palvelujen tuottajille monopoliin perustuvaa määräysvaltaa suhteessa yksityisiin kansalaisiin.” Tähän voidaan lisätä Jämsän tapaus. Jämsän kunta luuli vuoden 2010 alussa ulkoistavansa terveydenhoitonsa julkishallinnon yhtiölle, mutta sitä ennen Suomen Itsenäisyyden Rahasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisuutta, olikin myynyt yksityiselle yritykselle salaa osuutensa tästä yhtiöstä. Kunta jäi vähemmistöosakkaaksi ja kauhulla odottelee, milloin potilaita alkaa hoitaa ”italialainen” yhtiö.
Palvelujen heikko laatu ei koske vain hyvinvointipalveluja, vaan myös hallintopalveluja. Muutama esimerkki. Kelan päätösten valitusten käsittelyaika on käsittämättömät 14 kuukautta, tulli peri laitonta veroa käytetystä tuontiautoista kymmeniä vuosia kymmeniä miljoonia euroja, eläkeikää ollaan nostamassa ja samaan aikaan lainsäädäntö sallii yritysten eläkekassojen siirtämisen 50 prosentin alehintaan eläkeyhtiöille siirtävän yrityksen pistäessä taskuunsa eläkerahoja kymmeniä miljoonia euroja. Metsänomistajien on pakko käyttää metsäkeskusten palveluja.
Ympäristörikoksista kansalaiset eivät voi nostaa ryhmäkannetta, vaan sen tekee viranomainen. Finavia Oyj propagoi pudottaneensa 15 vuodessa Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella asuvien määrää noin 100 tuhannesta 10 tuhanteen koneiden moottorien melutason pienentymisen ja kolmannen kiitoradan käyttöönoton ansiosta. Nämä perustelut ovat kestämättömiä muiden muassa sen vuoksi, että ylivoimaisesti suurimman meluhaitan aiheuttaa koneiden laskeutumisen aerodynaminen melu eikä moottorimelu. Kukaan ei voi tarkistaa Finavia Oyj:n melutietoja, koska Finavia Oyj itse mittaa melutason ja vetoaa tiedoissa liikesalaisuuteen. Luottamusta Finavia Oyj:n tietoihin ei lisää yhtiön istuminen paraikaa syytetyn penkillä Vantaan käräjäoikeudessa vesien saastuttamisrikoksesta.
Perusoikeudet on lueteltu perustuslaissa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Eduskunta siis viimekädessä itse päättää onko sen oma, poliittisen järjestelmän ja hallinnon toiminta lainmukaista. Kansalainen nostaa kanteen käräjä- tai hallinto-oikeuteen, jos varaa on. Perimmiltään kyse on siitä, että Suomessa ei ole tahoa, joka käytännössä vastaisi koko poliittishallinnollisen- ja oikeusjärjestelmän kehittämisestä, vaan kukin vastuullinen taho toimii vain oman sektorinsa intressinsä mukaisesti. Paperilla vastuut ovat kyllä kunnossa.
Menojen leikkausohjelmien rinnalla nyt tarvitaan ohjelmaa, joka porautuu kansalaisten kokemien epäkohtien poistamiseen eikä virastojen siirtelyn maakuntiin ja tuottavuusohjelman kaltaisiin hankkeisiin.
Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tulisikin jo nyt alkaa valmistella vaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle ohjelmaa, joka perustuu julkishallinnon niiden palveluongelmien ja pullonkaulojen poistamiseen, jotka kaikkien eniten piinaavat tavallisia kansalaisia. Ensimmäisenä askeleena olisi tiedottaa reilusti, miten Kainuun kokeilu onnistui palvelujen parantamisessa, ei menojen leikkaamisessa.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti