Yksi sanoo Suomen olevan historiallisessa murroksessa, jossa puu väistyy, teknologia horjuu ja high- ja cleantech:ien tulemista odotellaan. Toinen sanoo, että vain yki kolmas osa suomalaisista haluavaa kokeilla yrittämistä. Kolmas sanoo, etteivät pk-yritykset halua kasvaa. Neljäs sanoo suuren osan perheyrityksistä haluavan lopettaa, koska ei ole jatkajaa. Viides rakentaa Arbian niemimaallee vauhdikkaasti suomalaista peruskouljärjestelmää, jota rakentajapuolue kiivaasti vastusti Suomessa 1970-luvulla taantumuksellisena.
Suomen hallituksen oli nyt rehellisesti tunnustettava, ettei suomalaisista siinä laajuudessa kuin maan vientitulojen lisääminen edellyttää, ole globaalitason bisnesihmisiski ja myyntitykeiksi. Liikkuminen ja suvereeni sukkulointi kansainvälisissä kokouksisa ja foorumeilla on puutteelista, jopa surkeaa. Kuuluisia esimerkkejä tässä ei tarvitse toistaa.
Suomessa ei ole mistään muusta puutetta kuin gkobaalitason johtajista ja markkinointi- sekä myynti-ihmisistä. Aaltoyliopisto olisi pitänyt perustaa MIT:in viereen Massachusettsiin eikä sinne tänne Helsinki-Espoota. Katainen tapaa pahaillaan Kiinan pääministeri Li Keqiangia, joka lupasi 240 miljardin euron invstoinnin clentechiin. Tämän rahan oattajia on jonossa ovella, kuten Katanien kuvasi.
Kiitos sille joukolle yritysjohtajia ja markkinonti-ihmisia ja myyjiä, jotka kuuluvat I luokaan globaaleilla bisnesympyröissä ja jotka vastaavat Suomen vientituloista.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti