Miten käy, kun Lähi-idän öljy alkaa virrata Itämaihin yhä enempi ja enempi ja liuskekiviöljyn osoittautuessa kuplaksi? Elokuva Syriana pani pohtimaan tätä. Nyt Lähi-idän sheikit rikastuvat ja valtaavat Lontoon Cityä sen kansa lukeiessa pyhiä kirjoja ja naisten kulkiessat mustissa kaksi metriä miesten jäljessä. USA lastaa laivat öljyllä itseleen ja Kiinaan.
USA ei tue demokratian kehitystä Lähi-idässä, kuten se teki Japanissa, koska Idässä on öljyä, mutta Japanissa ei. Lähi-idän demokratisoituminen on hengenvaarallista USA:lle, koska tällöin idänkansat alkaisivat vaatia hyvinvointia ja Lähi-idän parlamentit voisivat kääntää öljyputket suoraan Kiinaan.
Eurooppalaiset tämän sotkuglobalisaaton aloittivat ryhtyessään Amaerikan maiden röyhkeälla valloituksella ja kristinuskon sodillaan.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti