Siirry pääsisältöön

348. Konsernijohtamisopit soveltuvat julkissektorin johtamiseen



Helsigin Sanomissa 24.9.2013 Amtti Blåfield käytti tärkeän puheenvuoron yritysoppien soveltumisesta valtionhallintoon. Erityisesti hän kritisoi konsernijohtamista, jota jopa päämisteri käyttää joissan tilanteissa tarkoittmaan valtion koneiston kokonaisjohtamista. Myös yrityssektorin asiakaskäsite joutuu  outoon valoon, silloin kun ihminen on heikoimmillan, kuten eilisillan Inkeri, joka TV 1:n ruudussa seikkaili vanhustenkotiin pääsyyn viidokosaa. Siinä nuorehko nainen päättäväisesti lateli ehtoja, miten laitokseen ei pääse. Pääsyn syinä olivat muiden muassa pysyvä karkailu ja päämäärätön harhailu iltamyöhään ulkona vähissä vaatteissa. Vahingosssa eksyminen ei kelpaa syyksi.

Mutta se Antin kirjoitus. On totta, etteivät yritysoppien ajattelutavat,  termit ja johtamimallit sovi kailta osin julkiseen johtamiseen.Sopivuuden puolesta kuitenkin koulutetiin eteenkin 1980-luvun lopulla erään tunnetun gurun voimin. Vankikin oli asiakas. Siinä tapahtui yli löntejä, mutta kuten koulutuksessa yleensä, mitään muutosta virastojen ajattelussa puhumattakaan toiminnnassa ei juurikaan tapphtunut

Konsernijohtamisen periaatteiden soveltamisessa on itua valtiokoneistossa, jossa on useita yleisen konsernijohtamien elementtejä, kuten keskusjohto ja sen budjettivalta, eri tuotantolokiigoilla toimivat hallinnonalat (bisnesalueet), keskusjohdon käytämät erilaiset johtamiskonseptit erilaisiin yksiköihin. Sekin Blåfieldin toteamus, että pääministeri on ikään kuin toimitusjohtaja ja ministerit korsernin johtoryhmän jäseniä pitäa sellaisilta osin paikkansa, missä konsernijohtamisen näiden osien soveltamisesta on hallitusksen johtamisessa etua. Mutta paljon jää hallituksen johtamiseesa  konsernijohtamisen ulkopuolle, mutta ministeriön johtamisessa ei kovinkaa paljon.

Kijoitin aiheesta kirjan "Johtaminen muuttuvassa julkishallinnossa, yhtymäjohtaminen" (Weilin + Göös1994). Alaotiskkon laimeus viittaa siihen, että konsernijohtamista ei voi suoraan soveltaa julkiseen johtamiseen, mutta paljon löytyy käyttökelpoista. Kirjan tarve lähti siitä havainnosta, että tulosohjaus tulossopimuksineen ei ole riittävän monipuolinen ja kattava moniportaisen ja eri johtmiskonsepteilla johdettavan hallinon johtamisen. 

Samat havainnot pätevät kuntasektoriin. 

Vertaa 294  Yritysmaailman johtamisopit Suomessa

http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8981740247875851416#editor/target=post;postID=6927034149469663691;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=156;src=postname

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *