Siirry pääsisältöön

1145. Poliitikot A-talkin pöydässä

     Elisessä A-talkin ohjelmassa Ben Zyskowicz lausui varomattomasti, että sote-uudistuksen tärkein tavoite on saavuttaa rakennepoliittisessa uudistuksessa sotelle asetettu muutaman miljardin euron vuosisäästö. Totta kai tärkeintä on turvata laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut.

    Oikeusministeriön lausunto sotesta oli myös melko murhaava. Lakiesityksessä ei ole tarpeeksi hyvin pohdittu, miten rahoitus järjestetään loukkaamatta perustuslaissa lausuttua kuntien itsehallintoa.

     Rahoituksen yksityiskohtasineen suunniteluun on muitakin syitä, esimerkiksi budjetointi, kirjanpito ja seuranta.

    Samalla kun sotea viedään tavalla tai toisella eteen päin kannattaa silmäillä, millä muilla keinoilla tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä organisaation joustavuutta. Professori Jorma Rantanen on esittänyt aiheesta seuraavan listan:

 Nopeat
*ulkoistaminen
*työtahti
*työjärjestelyt
*henkilöstön määrä

Hitaat
*rekrytointi
*koulutus
*johtamisen ja osaamisen kehittäminen
*sisäiset organisaatiomuutokset
*uusi teknologia

     Eilisessä keskustelussa taas kerran nousi esille markkinavoimien tehokkuus tai tehottomuus terveyspalvelujen tuottamisessa.

     Nyt pitäisi uskoa  siihen, että Yhdysvalloissa, jossa palvelut on jätetty markkinavoimien tehtäväksi, tulokset ovat perin vaatimattomia.

     Perimiltään tämä ei johdu markkinavoimista. Terveyspalvelut on yksinkertaisesti sellainen toimiala, jossa lyhyen tähtäimen palveluilla ( turhat leikkaukset, hoitokuurit, lääkkeet, vastaanotot, jne) terveysyritykset saavat suuremman voiton kuin pitkäaikaiseen seurantaan perustuvilla ja vaikuttavuuden takaavilla hoitokeinoilla.

     Tämä puolestaan johtuu siitä että, kun markkinat hoitavat palvelut, ei ole olemassa luotettavaa, tarpeeksi hyvin resurssoitua, toimivaltaista ja objektiivista tahoa, joka valvoisi hoitojen vaikuttavuutta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *