1145. Poliitikot A-talkin pöydässä

     Elisessä A-talkin ohjelmassa Ben Zyskowicz lausui varomattomasti, että sote-uudistuksen tärkein tavoite on saavuttaa rakennepoliittisessa uudistuksessa sotelle asetettu muutaman miljardin euron vuosisäästö. Totta kai tärkeintä on turvata laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut.

    Oikeusministeriön lausunto sotesta oli myös melko murhaava. Lakiesityksessä ei ole tarpeeksi hyvin pohdittu, miten rahoitus järjestetään loukkaamatta perustuslaissa lausuttua kuntien itsehallintoa.

     Rahoituksen yksityiskohtasineen suunniteluun on muitakin syitä, esimerkiksi budjetointi, kirjanpito ja seuranta.

    Samalla kun sotea viedään tavalla tai toisella eteen päin kannattaa silmäillä, millä muilla keinoilla tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä organisaation joustavuutta. Professori Jorma Rantanen on esittänyt aiheesta seuraavan listan:

 Nopeat

*ulkoistaminen
*työtahti
*työjärjestelyt
*henkilöstön määrä

Hitaat
*rekrytointi
*koulutus
*johtamisen ja osaamisen kehittäminen
*sisäiset organisaatiomuutokset
*uusi teknologia

     Eilisessä keskustelussa taas kerran nousi esille markkinavoimien tehokkuus tai tehottomuus terveyspalvelujen tuottamisessa.

     Nyt pitäisi uskoa  siihen, että Yhdysvalloissa, jossa palvelut on jätetty markkinavoimien tehtäväksi, tulokset ovat perin vaatimattomia.

     Perimiltään tämä ei johdu markkinavoimista. Terveyspalvelut on yksinkertaisesti sellainen toimiala, jossa lyhyen tähtäimen palveluilla ( turhat leikkaukset, hoitokuurit, lääkkeet, vastaanotot, jne) terveysyritykset saavat suuremman voiton kuin pitkäaikaiseen seurantaan perustuvilla ja vaikuttavuuden takaavilla hoitokeinoilla.

     Tämä puolestaan johtuu siitä että, kun markkinat hoitavat palvelut, ei ole olemassa luotettavaa, tarpeeksi hyvin resurssoitua, toimivaltaista ja objektiivista tahoa, joka valvoisi hoitojen vaikuttavuutta.