Siirry pääsisältöön

1126. Ylen A-Studio - vanhustenhoito ja riskisijoittajat

     Yksi mätä omena ei pilaa Suomen vanhustenhoitoa. Ylen ohjelma ”Hoivakoti kuntoon” antaa toivoa Suomen vanhustenhoidolle. Perheyritysten ylläpitämissä pienissä hoivakodeissa, suurimmalla osalla laatu on ollutkin hyvä.

     Tuore Gobal Age Watch-indeksi antaa Suomelle sijan 15. Mosambik on viimeisellä sijalla 96. Suomea kuitenkin pudotti vanhusten matalat eläkkeet ja yleisen asumisen kalleus, ei siis itse vanhustenhoito.

     Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta 28. 9 TV 1 antoi Ruotsin hoivaketju Caremasta synkän kuvan. Yrityksen tunnusanoja ovat: hyvä päivä, turvallisuus, aina paikalla, jatkuvuus. Yrityksen palvelusopimuksessa  esimerkiksi Tyresön kunnan kanssa laatumittareita ei juuri ole eikä sanktioita sopimusrikkomuksista. Careman Koppargårdenissa kaatuillaan, kuihdutaan, kärsitään kivuista ja kakkavaipoista. Tällöin Caremalla onkin näennäisen hyvät perusteet  raportoida omaisille, että asiakas on tullut aggressiiviseksi, kontaktia ei saada.

     Pienet perheyritykset eivät olekaan Suomen vanhustenhoidon uhka, vaan Careman kaltaiset globaalit ketjuyritykset. Niiden omistajat ja johto ovat avoimesti  riskisijoittajia. Tuotto-odotus on tuplata voitto kahdessa vuodessa.

     Näissä suurissa ketjuyrityksissä palvelun laadun turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi ei auta kuin huomattava valvonnan lisääminen. Kuvaavaa on, että kunnan luvattua henkilökunnalle koulutusrahaa suuryritys käytti sen omiin kuluihinsa.

     Valvonnan lisääminen tarvittaviin mittoihin saattaa tulla kunnalle niin kalliiksi, ettei ole järkevää ostaa näitä palveluja. Vielä vähemmän se kannattaa yhteiskunnalle, jos otetaan huomioon julkiset avut tontteihin ja muihin vanhushuollon vaativiin investointeihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *