Siirry pääsisältöön

1167. Vestön Kangastus 38 - maaginen kuvaus

     Tunnettu tosiasia on, että kertomalla vain tosiasiat ei synny hyvää romaania. Ei vaikka väliin panisi  sideosia elävöittämään ja luomaan yllätyksiä tekstiin.

     Kjell Vestö  on  aiemmin osoittanut romaaneillaan olevansa ei pelkästään faktojen ammattilainen, vaan myös luova kertoja, joka pystyy yksityiskohtien kautta kuljettamaan lukijaa läpi yhteiskunnallisten murrosten arjen eläminen ympärillään. Romaani Missä kuljimme kerran on polttava tarina sisällissodan  murhenäyistä ja kuinka ne pakottivat ihmiset valitsemaan puolensa. Tapa, jolla romaani kertoo eri yhteiskuntaluokkien törmäyksistä ja toistensa sietämisestä on kiduttavan tarkka. Moraaliset kannanotot eivät synny sanoista vaan teoista

     Pohjoismaisen kirjallisuuspalkintoon yltänyt Vestön uusin romaani Kangastus 38 ” on enteellinen kuten nimensäkin. Meillä harvoin on kuvattu niin todellisuuspohjaisesti, mutta samalla pelottavan myyttisesti tunnelmia ja tapahtumien kulkua ennen Hitlerin ryöstöretkiä juuri ennen Suomen talvisotaa.

     Romaani Missä kuljimme kerran saattaa tuntua nuoremmista lukijoista jossain määri etäiseltä, mutta ”Kangastus 38” kiinnostaa nuorempiakin. Olivathan heidän isovanhempansa silloin nuoria soittaen ajan hittejä rannoilla. Nyt gramofoni on vain vaihtunut iPad’in

     Vestön kerronta on paikka paikon julmaa olematta silti väkivaltaista ja suoraa olematta naivia. Paikoin se pysähtyy hetkeksi kuin miettiäkseen missä mennään kuvamaan Munkkivuoren talojen yksityiskohtia.

     Sen luettuaan jää omituiseen olotilaan. Se ei ole pelottava eikä julma. Se on pikemminkin odotustila kuin olotila. Mitä tapahtuu todella seuraavaksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *