Siirry pääsisältöön

1138. Esikoululaisille tabletit – Maailmanpankin jäljillä

     Tänään Helsingin Sanomissa on artikkeleita suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä. Mailmassa on kaksi koulukuntaa: aasialainen ja suomalainen. Edellinen painottaa kuria ja järjestystä jälkimmäisen luottaessa opastukseen, yhteisöllisyyteen ja läheisyyteen. Lehti ennakoi edellisen vievän voiton.

     Meidän ei saa luopua järjestelmästämme, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä eteen päin. Tämä on tähdellistä, eteenkin nyt kun opetussuunnitelmia ollaan uusimassa ja keskiasteen kehittämisen näköala on jossain määrin pimennossa.

     Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka painottaa tunteiden ja toiminnan kytköksen merkitystä luokkatilanteessa. Tätä ei voi olla liikaa korostamatta, hän sanoo Helsingin yliopiston tiedelehdessä 5/2013. Yhdessä oppiminen  on demokratian yksi keskeinen rakennuspalikka. Jo pienestä pitäen tarvitaan erilaisia ihmisiä toiminaan yhdessä ja luomaan keskinäistä kunnioitusta.

     Nyt Vantaan kaupunki on tehnyt valtavan hienon panostuksen hankkimalla 16000 tablettia esikouluun, peruskouluun, lukioon ja ammattikouluun.

     Tämä luo tasapuolisesti koko ikäluokalle mahdollisuuden kasvaa monipuoliseksi toimijaksi tietoyhteiskunnassa.  Se mahdollistaa myös myöhemmällä iällä verkko-opiskelun. Se on taloudellistaa opiskelua verkkokursseineen. Kun tietokoneisiin totuttelu aloitetaan tarhaiässä, verkko-opiskelu ei haalista oppimisessa tarvitsevia tunteita eikä oppimisesta tule vain kliinistä prosessia, jossa opiskeltava tieto ei saa merkitystä.

     Vantaan esimerkki osoittaa, että maailmanpankin suosittelemia investointeja eivät ole ainoastaan suurrakentaminen, vaan myös teot pienen ihmisen lähellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *