Siirry pääsisältöön

1137. Päivän HS:n H. Saavalaisen artikkeli tuulivoimalan melusta – tuulesta temmattu

     Artikkeli on pääsivun siinä osassa, jonka kirjoituksia kirjoittaja perustelee milloin mihin perustuen. Tänään oli poikkeus, sillä Heli Saavalisen artikkeli ei perustunut mihinkään.

     Melu ei ole tunneasia. Sen tasoa voidaan  mitata. Jossain määrin eri ihmiset saattavat kokea melun eri tavalla. Joka tapauksessa mentäessä tarpeeksi korkealle desibelitasolle kaikki kärsivät melusta. Niin ei ole esimerkiksi tunteisiin vetoava taide. Olkoot taulu,  kuinka taiteellinen tahansa, taju ei mene. Kovassa melussa näin käy.

     Amerikkalaisilla insinööritutkijoilla 1960-luvulla oli lentokenttien meluarvioinneissaan tapana panna melu yksilöllisen kokemuksen piikkiin. Finavian lupahakemuksissa käytettiin vielä 1990-luvulla saamaa argumentointia. Jos joku kärsi melusta, se oli suurelta heidän psyykeen vika. Saavalainen käyttää artikkelissaan samaa korttia ja tuulivoimayhdistyksen kyselyjä.

     Tämä kysely on saama tasoa, kun Finavialta kysytään lentomelun haitoista. Niitä ei kuulemma paljon ole ja eri yksilöt kokevat melun eri tavalla.

     On erikoista, että Finavian kestitsemät lentomelualueen omakotitaloyhdistykset eivät kerro kannanotoissaan lentomelusta mitään.

     Saamaa suuntaan ollaan menossa tuulivoimalamelussa. Kun terveystutkimus Helsinki-Vantaa lentokentän lentomelualueiden asukkaiden kuolleisuudesta ja sairauksista verrokkialueeseen verrattuna saadaan, osa totuudesta paljastuu.

     Ongelmana kuitenkin näyttää olevan, että luvatusta tutkimuksesta ei kuulu mitään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *