Tänään on HS:n pääkirjotussivulla Matti Apusen artikkeli
”Sote tarvitsee oman sanakirjan”. Kuten arvata saattaa, siinä tuomitaan
hallituksen sopiman sote-ratkaisun päälinja. Kirjoitus oli EK:n linjan mukainen
ja OK. Yhteä pienenä tekijänä se on
tarkoitettu vaikuttamaan EK:n näkemysten mukaisesti tulevan hallitusohjelman sote-kirjauksiin.
Eräs kömmähdys siinä on. Apunen ilmeisesti tietoisesti
vertaa suunniteltuja kustannuksia toteutuneisiin kustannuksiin. Kyse on siitä,
että Parkanon kunnan ulkoistaessa
sote-palvelunsa Pihlajalinnalle, kunta saa siitä neljän miljoonan euron säästöt
vuodessa verrattuna kunnan nykyisiin
sosiaali- ja terveystoimen nettomenoihin.
Neuvostoliitossa mentiin vielä pidemmälle. Siellä laskettiin
kansatalouden kasvu niin, että verrattiin edellisen vuoden suunniteltuja
tuotoksia tämän vuoden suunnitelmien tuotoksiin. Näin päästin melko kivuttomasti
suurin kasvulukuihin.
Kun kyse on etujärjestöstä, tässä menettelyssä ei ole juuri
mitään moitittavaa. Häkämiehen mentyä sisäpiiritietoinen elinkeinoelämän
keskusliittoon tämän kaltaisia muitakin artikkeleja ja kannanottoja tulee EK:sta
jatkossakin julkisuuteen.
PS. Nopeasti on jäänyt unhoon Häkämiehen EK:n leipiin
siirtymiseen kohdistuva kova paheksunta. Oikeusprofessori Jukka Kekkonen piti
Häkämiehen tapaa mennä EK:oon täysin sopimattomana. Toivottavasti tällaiset
siirtymiset estävä säädös tulee voimaa jo ennen vaaleja.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti