Matkatessani Hitsaajankadulta keskustaan
huomasin taas, kuinka kätevästi metro toimi. Sillä pääsi suoraan kaupungin ytimeen.
Tapasin kansilipäällilön hänen istuessa tarmokkaana ja hillittynä Eteläesplanadin
valoisassa huoneessaan. Sen takaseinän kaunis sinisävyinen maisemataulu ja sen väreihin
sopiva ryijy olivat kuin tehty tapaamisellemme. Hän kertoi päättäväisesti ministeriön
suunnitelmista. Yhtenä päällimmäisenä ajankohtaisena asiana agendalla oli, miten
perusoikeuksista tulisi tiedottaa. Uusi laki oli juuri astunut voimaan.
Aiheesta aiottiin pitää koulutus- ja tiedotustilaisuus, jossa minulle oli varattu
puheenvuoro. ”Jos sopii”, hän lisäsi leikkisään sävyyn.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti