Sivut

torstai 15. toukokuuta 2014

897. Akavan lakimies varoittaa



Keväällä 1995 työ sai kuitenkin kireitä piirteitä, kun Koojiille ja hänen esikunnalleen selvisi, että tulisin takaisin töihin maaliskuun alussa, yhdentoista vuoden tauon jälkeen. Keskusteluissa Koojii arveli minun etääntyneen osaston toiminnasta ja kertoi, että sijaiselleni Jouko Laitiselle oli muodostunut hyvät ja vakiintuneet tavat hoitaa esikuntapäällikön tehtäviä, mikä varmaakin oli totta. Minulle kaavailtiin kansainvälisten asioiden teknisiä kysymyksiä ja kirjastoasioita hoitavan yksikön päällikön tehtävää, mistä kieltäydyn jyrkästi.
Nykyinen virkani siellä oli vanhan kaavan mukaan tehty sopimusvirka, jota valtion ei hevin kannattanut lakkauttaa, koska silloin olisin päässyt täydelle lakkauttamispalkalle velvollisuudetta ottaa mitään työtä vastaan. Tarkistaessani Akavan lakimieheltä sopimusta hän varoitti irtisanoutumisesta. Kun hän kysyi, mihin minut sijoitettaisiin osastolla, suutahdin ja sanoin meneväni hoitamaan hallituksen ja minun välisen sopimuksen mukaisia suunnittelupäällikön tehtäviä, tai sanokoon hallitus minut irti. Tämä oli tietenkin lapsellista meuhkaamista.
Muutaman viikon kuluttua vankeinhoito-osastolla alkoi uudestaan pohdinta työkohtalostani, jonka itse olin suunnitellut rauhalliseksi viranhoidoksi kovatahtisten työvuosien jälkeen eri puolilla hallintoa. Uskoin nyt voivani saada nukutuksi yöt kunnolla, mitä ei ollut tapahtunut moniin vuosiin. Työvireyden palauttavien pitkien yöunien vaje oli suuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti