880. Kustannussopimus

Pitkään jatkuneessa koleassa säässä kiirehdin ravintolaan allekirjoittamaan kustannussopimusta. Raija ihmetteli, miksi jouduin luovuttamaan kehittämiskeskukselle tekijäpalkkioni. Ihmettelin sitä itsekin, mutta sitten muistin, että keskus oli maksanut etukäteen eräälle sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikölle kirjan kirjoittamisesta, mutta sivuakaan ei ollut tullut valmiiksi. Hallintojohtajan ja kehittämiskeskuksen toimitusjohtajaksi tullut Jaakko Kuusela perustelivat menettelyä sillä, että olin kirjoittanut kirjan työajalla.

Vein kirjan myös Ahtisaaren voitonjuhliin hänen tultua valituksi presidentiksi. Tästä kiitoksena sain presidentin kansliasta kauniin joulukortin ja sen mukana Ahtisaaren tervehdyksen.

Lievä ärtymykseni kustannussopimuksen takia oli jäänyt jo taka-alalle valtiovarainministeri Viinasen määrätessä minut joulukuussa vetämään työryhmää, jonka tehtävänä oli kehittää ministeriö- ja virastorajojen ylittävää tulosbudjetointia ja näin parantaa yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Hankeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Pertti Sorsa, ja hänen ryhmää alettiin kutsua Sorsa kakkoseksi. Alkusi työ lähti ripeästi käyntiin Erkki Virtasen tuodessa budjettiosaston vinkit ryhmälle, mikä antoi hyvät lähtökohdat työlle. Mutta muutaman kuukauden päästä työ tyrehtyi. Syynä lopahtamiseen oli se, että olin luottanut työryhmän jäsenten kirjoittavan kokouksissa sovittuja tekstejä. Näin ei tapahtunut kuitenkaan, vaan työkiireet painoivat päälle tai syynä oli jokin muu. Hilkka Summan ja Aimo Westerlundin panos oli merkittävä, muttei se korvannut muiden ryhmäläisten laiminlyöntejä. Jokin jarrutti pahasti.