”Poliittiset virkanimitykset ärsyttävät yhtä enemmän”
otsakoi Helsingin Sanomat tänään pääkirjoituksessaan. Tämä on totta. Kansa
saattaa tulla vielä vihaisemmaksi päästessään lukemaan esittelymuistioita, joiden
perusteella nimitys tehdään. Niiden teksteissä viiltää koko matkan poliittisen
päättelyn mestarillinen rytmi lopputuloksen ollessa jo kauan kaikille selvä.
Mikä libretto! Se pelittää oopperoissa kuukausittain.
Sipilä kaipasi ilmiantamaan julkisen sektorin turhia
töitä. Tässä yksi: poliittiset
nimityslibretot pois. Näitä käsikirjoituksia
ei moderni hallianto tarvitse.
Onhan tässä jo puhuttu, sanoi isosisä, kun kiveltä putosi.
Niin on. Suomen perustuslaki antaa suoran
ohjeen nimittäjille. Ketään ei saa suosia eikä asettaa missään nimitysprosessin
vaiheessa eriarvoiseen asemaan.
Kuten HS viittasi, yksi ratkaisu on etukäteen määritellä
toimet, ei siis virat, jotka ovat poliittisia. Täytyy huomata, ettei virka voi
olla milloinkaan poliittinen.
Järeämpi keino puuttua poliittisiin nimityksiin on ylimpien
laillisuusvalvojien, eduskuntaa myöten, nykyistä aktiivisempi ote näihin esityksiin.
Heidän pitäisi etukäteen julkisesti ilmoittaa, että jos nimityksessä näyttää
olevan aineksia perustuslain asianomaisen kohdan tulkintaan tasa-arvoisesta kohtelusta, he
seuraavat prosessia tarkasti.
Tallaisesta innokkuudesta kyllä voi olla hintansa. Seuraavalla
keralla hallitus ei ehkä nimitä näitä mullistajatyyppejä oikeusturvan
valvontatehtäviin.
Seuraavaksi kansa voi vaaleissa ojentaa karhunkättä kieroille nimittäjätyypeille.
Seuraavaksi kansa voi vaaleissa ojentaa karhunkättä kieroille nimittäjätyypeille.
Kommentit
Lähetä kommentti