Sipilä on puheissaan tuonut reippaasti esille yritysmaailman
tapoja johtaa organisaatioita. Näyttää siltä, että hän halukas soveltamaan
näitä oppeja jukishallinnon kehittämisessä ja johtamisessa, jopa hallitustyössä.
Hän ikään kuin ajattelee, että sielläkin
johtamien yhtä suurta laskusääntöä, jolla ongelmat puretaan ja toimivat
ratkaisut jalkautetaan maastoon, pitkin maakuntia.
On todennäköistä, että Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen tulevat
valituiksi seuraavan eduskuntaan suurilla äänimäärillä. Tällöin heitä on vaikeaa
ohittaa tulevan hallituksen ministerivalinnoissa. Ainakin toinen on valittava. Entiset
puheenjohtajat tulevat joka tapauksessa toimimaan ja vaikuttamaan Sipilän
lähipiirissä tavalla tai toisella. IL:ssa Mika Koskinen toteaa, ettei tällainen
tulisi kysymykseen yritysmaailmassa. Pitää paikkansa.
Tilanteen tekee vielä vaikeammaksi se, että Sipilä on
luvannut supistaa hallituksen kokoa. Tämä ei taida nyt onnistua. Keskustassa
ministerin vuoraan odottavat kansaedustajat hermostuisivat. Puolueen yhtenäisyys
eduskunnassa voi horjua.
Sipilä on tottunut käyttämään ketteriä johtoryhmiä, joissa
absoluuttinen päätösvalta on puheenjohtajalla. Tämä ei sovi lainkaan hallituksen
työskentelyyn ja johtamiseen. Siellä etsitään kompromisseja, joista muodollisesti
puheenjohtaja voi päättää kokouksessa, mutta de facto päätös on ryhmän.
Sipilän ajattelutavalle on ehdottomasti käyttöä hallituksen
johtamisessa, mutta hallituksen johtaminen ei ole aina aukottaman kaunista.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti