Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa.
Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta.
Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan
jättämisestä.
Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta
kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää,
mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä
pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan
enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.
On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita
taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin
tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista,
jne.
Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan
esimerkiksi artikkeleita lisää siitä, millaisia vaihtoehtoja soten
toteuttamisessa on: mitä hoitoketjun saumattomuus käytännössä merkitsee, miten rahoitus
järjestetään ja valtionosuusjärjestelmä muutetaan, mikä on kunnan rooli
rahoituksessa, mikä Kelan asema, miten ict-järjestelmät saadaan yhteensopiviksi,
mitkä ovat johtoelimiä, jne.
Kaikista soten kaltaisista uudistuksista voitaisiin tehdä
analyysejä ja vaihtoehtoisia ratkaisuesityksiä. Tämä lisäisi demokratiaa ja
kansalaisten mielenkiintoa politiikkaan.
Esko Ahon 15.11. ideoimia maamme strategisia suuntia ovat
Suomen digitalisointi maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamisen tehon
lisäämien, teollisuuden perustan varmistaminen, uuden yrittäjyyden
elvyttäminen, riskinoton lisääminen ja kansainvälisyyden monipuolistaminen.
Tämänkin tyyppisten aiheiden penkominen
on jäänyt medialta liian vähälle.
Apunaan median toimitukset voisivat käyttää enemmän esimerkiksi
yliopiston asiantuntijoita.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti