Monet asiantuntijat toivovat seuraavaksi lyhyttä hallitusohjelmaa.
Tämä on ymmärrettävää nykyisen yli 100-sivuisen jälkeen. Asiantuntijat itse
kyllä tietävät, että tämä ei ole pointti.
Sipilä on väläyttänyt hallitusneuvotteluissa
yhteiskuntasopimuksen ideaa. Samoin teki aikoinaan Esko Aho. Pääministeri M.
Thatcher todisti ajatuksen utopistisuuden hylkäämällä britti legendan John
Rawlsin opit tämänkaltaisista sopimuksista.
Taloustieteilijät painottavat kokonaiskysynnän merkitystä
maan talouden menestyksessä. Tätä ideaa tulisi noudattaa seuraavassa
hallitusohjelmassa.
Tulisi palata ajatukseen, millaiseen kysyntään hallitus voi ja
sen kannatta vaikuttaa. Suurten vientiteollisuusyritysten, kuten Kone, UPM, jne,
tuotteiden ja palvelujen kysyntään, hallituksen ei kannata puuttua. Ne
pärjäävät. Pienten vientiyritysten viennin edistäminen on hyvä, mutta
riskialtis ja hyötykerroin on pieni. Tähän ei kanatta erityisesti panostaa.
Jäljelle jää kotimainen kysyntä. Jos se fokusoidaan, kuten
eräät asiantuntijat ovat esittäneet, kaikenlaisen välttämättömän perusinfran
parantamiseen, se auttaa heti ja riski on pieni. Hyödyt ovat pitkällä
aikavälillä merkittävät.
On turhaa kärjistää maamme
selviytymisstrategiaa kysymykseksi elvyttämisestä tai säästämisestä.
Kumpaakin tarvitaan kohdennetusti. Painopiste tulisi määritellä faktoihin
perustuen. Jos strategiaan lisätään vielä, mihin ei puututa, se olisi neljä
viisi liuskaa pitkä.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti