1180. Utopian loppu - uuden hallituksen selviytymisstrategia

     Monet asiantuntijat toivovat seuraavaksi lyhyttä hallitusohjelmaa. Tämä on ymmärrettävää nykyisen yli 100-sivuisen jälkeen. Asiantuntijat itse kyllä tietävät, että tämä ei ole pointti.

     Sipilä on väläyttänyt hallitusneuvotteluissa yhteiskuntasopimuksen ideaa. Samoin teki aikoinaan Esko Aho. Pääministeri M. Thatcher todisti ajatuksen utopistisuuden hylkäämällä britti legendan John Rawlsin opit tämänkaltaisista sopimuksista.

     Taloustieteilijät painottavat kokonaiskysynnän merkitystä maan talouden menestyksessä. Tätä ideaa tulisi noudattaa seuraavassa hallitusohjelmassa.

     Tulisi palata ajatukseen, millaiseen kysyntään hallitus voi ja sen kannatta vaikuttaa. Suurten vientiteollisuusyritysten, kuten Kone, UPM, jne, tuotteiden ja palvelujen kysyntään, hallituksen ei kannata puuttua. Ne pärjäävät. Pienten vientiyritysten viennin edistäminen on hyvä, mutta riskialtis ja hyötykerroin on pieni. Tähän ei kanatta erityisesti panostaa.

     Jäljelle jää kotimainen kysyntä. Jos se fokusoidaan, kuten eräät asiantuntijat ovat esittäneet, kaikenlaisen välttämättömän perusinfran parantamiseen, se auttaa heti ja riski on pieni. Hyödyt ovat pitkällä aikavälillä merkittävät.

     On turhaa kärjistää maamme  selviytymisstrategiaa kysymykseksi elvyttämisestä tai säästämisestä. Kumpaakin tarvitaan kohdennetusti. Painopiste tulisi määritellä faktoihin perustuen. Jos strategiaan lisätään vielä, mihin ei puututa, se olisi neljä viisi liuskaa pitkä.