1204. Johtajan nöyryyttäminen

     Viikon vaihteessa teollisuusmaiden kokouksessa luotiin toivoa maailman talouden kasvuun. Siellä myös kohdeltiin epäasiallisesti Putinia. Sillä haluttiin antaa maailmalle kuva, että suuret maat pitävät Putinin toimia Ukrainassa, Itämerellä ja Atlantilla  varallisina ja riskialttiina Euroopan rauhalle. Merkel vertasi tilannetta jopa I maailmansodan alkamiseen.

     Kannattaa tietää, miten Venäjä menetti aseleposopimuksessa 15.11.1917  kolme kertaa Suomen kokoisen alueen (miljoona neliökilometriä). Lenin puolusti menetyksiä sillä, että nyt vähän levähdetään ja otetaan myöhemmin takaisin  Toisessa maailmansodassa Stalin lunasti  menetykset otti maat takaisin korkoineen. Puolaa kohdeltiin törkeästi.

     Neuvosliiton romahdettua siitä itsenäistyi 14 valtiota.

     Mitä siis nyt? Niillä jotka ovat kauimpana Euroopasta, näyttää olevan kovimmat sanat. Näiden maiden johtajien kannattaa kerrata maailmansotien historiaa. Euroopassa ne muistetaan ja  tiedetään.

     Voidaan epäillä, että kriisin ratkaiseminen tapahtuisi salaisessa saariryhmässä. Se on irti käytännön ongelmista, intohimoista ja mahdollisuuksista.

     Venäjän, separatistien, venäjämyönteisten ja Ukrainan edustajat on istutettava samaan pöytään. On huomioitava, että Venäjä on hilannut itsensä ja samalla  joutunut tilanteeseen, jossa sen on saatava myönnytyksiä.

     Etyj:llä on tässä vahva rooli. Suomen on turvattava ja tuettava Kanervan toimintaa Etyj:n puheenjohtajana.