1183. Babylonialaisessa PISA I matikkakoulussa

     Ihminen kasvoi nopeasti ulos eläinten alkeismatematiikasta: puuttuko joku laumasta, välimatkan arvioinnista, jne. Niili sen vartija Egypti olivat uupumattomat tiedon monikavaväylät, josta kehitys laskeutui juurillemme.

     Faaraoiden ja temppeleiden byrokraattien oli pakko kehittää matemattikkaa sormista laskemista pidemmälle. Piti hallita painot, pinta-alat ja kullan määrä. Lukujärjestelmä oli päältäkatsoen moderni, mutta sisältä alkeellinen. Miljoonalla oli nätisti yksi merkki, mutta miljoona miinus yden laskemiseksi tasrvittiin 54 merkkiä. Ei ihme, että kirjureita tarvittiin laumoittain.

     Moskovan kaislapapyrys todistaa, että engyptiläiset osasivat laskea katkaistun pyramidin tilavuuden, mikä suoritus. Egyptiläiset tunsivat lukusarjan 3,4,5, jotka kolmion sivuina antavat suoran kulman. He saivat kuitenkin odottaa vuosituhansia  Pythagorasta ratkaisemaan ongelma yleisesti.

     Babylonia on matematiikan kehto ja aikansa  PISA I-luokkaa. Sen matikkamaikkoja saame syyyttä inhotuista sanallisista laskutehtävistä: Kun Matti on nyt kuusi vuotias ja Liisa kaksi kertaa... Kuinka vanha Heikki on? Laskut tehtiin savitauluihin, jota opettajat tarkastivat.

     Numeroissa oli käytössö 60–kantainen paikkajärjestelmä. Vain Leibniz pani paremmaksi. Se sopi hyvin ajan kehittyneeseen astronomiaan, jossa ympyrä oli 360 asetta ja minutti 60 sekuntia. Toisen aseteen yhtälöiden ratkaiseminen kuului oppilaiden vakio tehtäviin. Tämä ei onnistunut egyptiläisiltä. 

     Muinaisen Damaskoksen torilla sipulinipun painon myyjä punnitsi asettamalla toiseen vaakakuppiin eri painoisia ja nimisiä punnuksia matemaattisen preseptin mukaan. Se oli kokemusperäinen tapa isältä pojalle