Joskus edistyksellinen muutos ei maksa mitään ja tulokset
ovat erinomaisia. Tämä tapahtuu muiden muassa silloin kun henkilö siirtyy
huonosta ruokavaliosata hyvään. Joskus hyvä muutos voi olla myös ilmainen
hallinnossa.
Kun valtion talouden tarkastusvirasto (vtv) oli valtiovarainministeriön
alainen se ei ottanut roolikseen
mullistajatyyppiä, vaan jätti pääministerin
ja valtiovarainministerin vastuualueet rauhaan. Sitä kovempaa kritiikkiä
virasto saattoi esittää muihin hallinnonaloihin.
Viraston siirryttyä vuona 2001 eduskunnan alaisuuteen ääni
kellossa muuttui. Viraston tri Tommi Voutilainen esitti kovaa ja perusteltua
kritiikkiä valtiovarainministeriön rooliin ohjata valtion suuria itc-hankkeita.
Ne olivat rahareikiä, joista valui konsulttifirmojen taskuihin euroja kuin
ukkosella ääniä kepun laariin. Uusimmassa Kanava-lehdessä vtv:n pääjohtaja
Tuomas Pöysti piti lähes katastrofina Suomen budjettien muutaman seuraavan
vuoden jatkuvaa alijäämä. Se ei ole ainoastaan EU:n itsensä hyväksymiensä pelisääntöjen vastaista, vaan
myös lohduton näky Suomen ajautumisesta ahdinkoon.
Stubb ja Rinne saivatkin piiskaa vtv:ltä olan takaa. Tätä ei
olisi tapahtunut, jos vtv olisi ollut valtiovarainministeriön alainen ja sen
pääjohtajana politiikko.
Vtv-case on osoitus siitä, miten viraston oma tarkastus ei
milloinkaan ulotu viraston huipulle, vaan se säästää aina huipun. Tällöin
johdolle ikävät asiat saattavat tulla julkisuuteen median avustuksella, kuten
tullin tapaus on osoittanut.
Ei ole kauaa, kun vtv:n pääjohtajana oli entinen kansanedustaja.
Vtv on nyt eri maailmasta ja muuttanut rooliaan edistykselliseen suuntaan
merkittävästi.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti