Siirry pääsisältöön

456.Sisäministeriö ja poliisi



Poliisihallituksen perustaminen oli tärkeä periaatteellinen ja  myös merkittävä operatiivinen muutos poliisitoimen johtamisvastuiden uudistamisessa. Aiemmin sisämisteriö johti suoraan poliisia ja läänihallitusten poliisiosastoja, jotka johtivat poliisilaitoksia, KRP:n ja  SUPO:n sekä Helsingin polisilaitosken  ollessa suoraan ministeriön alaisuudessa. Nyt poliisihallitus johtaa koko poliisitointa. Julkisuudessa pulpahdelleet Räsäsen ja Paateron erimielisyydet on nähtävä myös tätä taustaa vasten.

Kun ministriö oli kaiken yläpuolella, KRP:n ja Helsingin poliislaitoksen linjaerimielisyydet ja henkilöristiriidat ratkaistiin aina ministeriössä.  Nyt ne pitiäsi ratkaista poliisihallitukesessa.

Vinkkimieskohu Paateron ja Helsingin poliisilaitoksen johtaja Riikosen  ympärillä aiheutuu jokin asteisesta sopeutumattomuudesta  näihin uusiin valtasuhteisiin. KRP ja Helsiningin poliisilaitos saattavat pitää poliisihallitusta enempi saman  arvoisena  kumppanina kuin esimiesvirastona. Tässä pitkässa muutoksen kitänässä on ongelmia vuodatettu julkisuuteen sen sijaan, että ne olisi ratkaistu normaaleina johtamiskeskusteluina. Riikosen tiedotten sisältö vinkkimiesjupakan mainingiessa oli, että hän jättää virkansa on, kun itse haluaa, oli erikoinen, toki  niukkaa faktaa täynnä, mutta kuitenkin enempi hätäinen töksäys kun yhteistyökykyä ymmärtävä. Tämäkin osoittaa, että  Poliishallituksen, KRP:n ja Helsingin poliisilaitosken organisaatiot eivät ole veilä tarpeeksi läpituuletetut.

Kohuun saattaa joku avoimuusintoiliaja sanoa, että vinkkimieskysmys vaatii tärkeytensä takia julkisuutta. Kannattaa kuitenkin huomata, että on ollut paljon tärkeämpiä ongelmia, jotka on hoidettu asiallisesti hallinnon sisällä. Ei hallinnon tarvitse olla niin avointa, että kaikki mediaa kiinnoistavat pulmat tuodaan tavalla tai toisella pirstaletietoina julkisuuden jauhettaviksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *