Siirry pääsisältöön


433. Poliittinen nimitys ministeriössä



Tavallisen muistion laatiminen ministeriösä sattaa olla tylsää kuin Efell tornin huolto. Sitä vastoin nimistysmuisto kiinnostaa muuitakin on sillä takaraja.

Ensin hakijoista karsitaan armotta muodollisesti epäpätevät henkilöt paitsi henkilö, joka voi poliitisella harkinnalla päästä jatkoon, mikä usein merkitsee myös valituksi tulemista. Tätä ennen minsterin esikunta on usein laatinut omat erityisosaamisvaatimukset valituksi tulevalle.

Tunnettu konsulttitoimisto ei ainoastaan haastattele, vaan myös järjestää pävän testin lupaavimmin tuntuisille kandiadaateille ja tekee oman suosituksensa kolmen parhaan ryhmästä. Seuraavaksi astuu esiin ministerin esikunnan evästämänä esitteymuistion kirjoittaja. Hän on yleensä kokenut esittelija, virkamies.

Esittelymuistio on asiakirja, johon perustuen valtioneuvosto tekee nimittämispäätöksen.
Kokeneeen virkamiehen tekemänä laatiminen suujuu kätevästi, melkein kuin tanssi vailla partneria. Täytyy huomata, että tässä vaiheessa yleensä tiedetään, kuka valitaan, koska vaikka valtioneuvosto nimittää, ministeri, jonka ministeriötä nimitys koskee, käytännössä ratkaisee asian.

Muistio laadintaa periaatteella, että hakija, jolla on epäkattavin ja sopimattomin koulutus tehtäviin ja vaatimuksiin nähden pudotaan viimeiselle sijalle. Tässä vaiheessa touhu on rationalista pudotuspeliä, jossa saatta olla kuitekni  mukan poliitinen elementti: erityisosaamisvaatimukset. Menettelyä jatketaan niin pitkälle, kunnnes koulutus ei enää riitä asettamaan hakijoita paremmusjärjestyksen. Sen jälkeen verrataan työkokemuksia. Tunnettua on, että työkokemuksien painottamien on sujektiivistä, jos mikään. Tämä mahdollistaa, että alun perin virkaan suunniteltu henkilö saadaan näyttämänn pätevimmältä.

Muistion laatijan on oltava tarkka ja huolellinen, koska joku hakijoista voi tehdä valituksen. Silloin esittelijään on pystyttävä perustelemaan esittelysmuistionsa logiikka, jolla hakijat on asetettu paremmusjärjestykseen. Muutoin hän on pulassa.

On myös huomattava, että virkaan ei  tavitse valita hakijoista pätevintä, vaan pätevä. Tämä on tietenkin tehokkuuden tuhlausta.   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *