Siirry pääsisältöön


437. Ministerit Tuomioja ja Stubb jäämerellekö

Ministeri ei ole ministeri, jos hän ei puolusta omaa riviiriään. Tämä on selvää kuin bläkki, kun katsoo, miten ministerit Stubb ja Tuomioja seisovat omien postiensa takana (10.11. HS). He  ovat vakuuttuneita siitä, että arktiset alueet tarvitsevat juuri heidän  ministeriöitään edustamaan maatamme arktisten alueiden ulkomaan ja -kaupan asioista.

Nämä asiat on tietekin hoidettava, ja mitä paremmin, sitä hyödyllisempi Suomelle.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma  on eri linjoilla ministerien määrästä tällä alueella. Hän vaatii alueille omaa arktista ministeriä.

Mutta katsopaampa hieman hisorian opetuksia, hvyässä ja pahassa. Kiinan ulkoministeri Zhou Enlai oli personaltaan kuin  luotu tasoittamaan  Mao Zedongin tylyyytä. Persoonallisuus ratkaisi.  Kekkonen junttasi Kostamukseen muiden muassa 10 tuhtaa flanelipaitaa, joita käytettin lopulta vain jalkarätteinä.  Se oli ulkopolitiikka ja kauppaa. Ahtisaari neuvotteli Namibiaan rauhan kuin tuhäjstä (valtava ja luova prosessi). Ihalainen on hvyä työminsteri, koska on habitukseltaan kuin potkut saanut lehdenjakaja. Kunnioitan häntä.

Suomen kannalta arktisissa alueissa on ennnen kaikkea kyse bisneksestä ja toisiaijaiseti ulkopolitiikasta. Ulkopolitiiikka voi olla bi- tai multilateraalista, mutta aito bisnes on tässä kaikkein  keskeintä ja  se on ennen kaikkea erilaista osaamista vaativaa kuin ulkokopolitiikka.  Arktinen bisnes voi olla suuri ennen näkemätön  ja  mahdollisuus Suomelle. Tästä ei saa vetää sitä  johtopäätöstä, etteikö ulkopolitiikalla olisi annettavaa, jopa kultaisiakin neuvoja,  bisnes to bisnes-toimintaan. Mutta jos bisnes-to-bisnes arktisilla alueilla hoidetaan vain ulko- ja kauppapoliittisen menetelmin, se pyörii vain bisneksen ulkokehillä.

Eli kun arktinen ministeri saappuu Venäjälle  bisnesdelekaation mukana , hänen on syytä myös näyttää juuri haalarit yltään riisuneelta duunaarilta eikä sloganeita heitteveltä ministeristatuksen omaavalta kauppamieheltä.   





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *