Ekonomi pitää yhtäaikaa piirustuspöydällään makrotaloutta ja mikrotaloutta. Hän ei osaa sanoa kumpaa pitäisi enemmän painottaa, sillä kulutus, kilpailukyky ja budjettivaje ovat hänlle yhtä tärkeitä. Viisana ihmisenä on unohtaa omaan arvoonsa maailman talouden mahdollisen elpymisen tuoman pelastuksen.
Valtiotieteileijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot, saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan.
Oikeustieteilijä sen lisäksi,että hän uskoo oikeuteen, hän luottaa sääntelyn voimaan. Tässä tilanteessa hän heiman herpaantuisi EU-säädöksistä ja kansallaisella ohjauksella houkuttelisi ihmisiä ostamaan kotimaisia tuotteita. Jopa EU-säädösten kanssa hienoinen venkoiulu saattaa tulee kyseeseen.
Finanssimies ymmärtää myös ekonomia ja pitää viimmeiseen saakkaa kiinni siitä, ettei lypsävää lehmää kannata teurastaa. Pitkän pohdinnan jälkeen hän myy valtion omistamista pörssiyhtiöistä siivuja luoden näin miljardien rahaston tulemaan mukaan lupaaviin startup-yrityksiin.
Pankkimies ymmärtää, että jo ajat sitten pankit ovat muovautuneet ulos rolistaan, johon kerätään ja lainataan rahaa korolla. Pitää olla myytävänä myös finassituotteita ja lainaa pitää antaa, jos riski on pieni. Miksei Suomi voisi lähteä tässä tilanteessa kasvattamaan muiden tuotteiden puuttuessaa finassisektorin osuutta bruttokansatantuotteestaan 30 prosentiin. Itsekseen hän ajattelee, että valtio viime kädessä heittää pelastusrenkaan.
Sosiologi pitää Suomen tilannetta outona. Maassa ei juuri ole gettoutumista, tuloerot ovat pienet, sopimusyhteiskunta pelaa, väestö on koulutettu, toki ikääntyvää ja luonnon raaka-aineita on runsaasti, mutta ulkomaille myytävää ei ole. Hän saaa kungasiaidean ja saman tien lähtee opetusministriöön perustamaan kansallista itsetuntemus- ja motivaatio-ohjelmaa.
ICT-ihmisen ajatus on kirkas kuin keväinen puro. Kaikki ratkeaa ict:llä, kun siihen lasketaan mukaan kaiken maailma hiukkaset ja datat, jota voidaa sähköisesti käsitellä, muokata, monistaa, yhdistää, jalostaa, kasvattaa, siirtää.... Ict tulee olemaan jatkossa hyvinvoinnin sammumaton lähde. Julkisen sekktorin on ensimmäisenä pantava itse ict:nsä kuntoon ja kohottaa sillä tuottavuuttaaan ja luoda sen avulla uusia hyivinvointipalveluja. Tämän hän sanoo silmäänsä räpäyttämättä.
Poliitikko ajattelee omaa äanestäjäkuntaansa, sillä tältä hänen mandaattisna on tullut ja tulee jatkossakin, jos hän toimii äänestäjiensä etujen mukaisesti. Tällöin on luonnollista, ettei hän voi olla ajattelematta tulevia vaaleja. Poliitikon omatunto saa kuitenkin hänet ajattelmaan ja osin toimimaan niin, että vaikka puolueen etu on tärkeä, maan etu, jos suinkin mahdollista, on vieläkin tärkeämpi. Siksi tässä tilanteessa hän kerää parhaat asiantuntijat ympärilleen ratkomaan ognelmia lähestyvistä vaaleista välittämättä.
Valtiotieteileijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot, saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan.
Oikeustieteilijä sen lisäksi,että hän uskoo oikeuteen, hän luottaa sääntelyn voimaan. Tässä tilanteessa hän heiman herpaantuisi EU-säädöksistä ja kansallaisella ohjauksella houkuttelisi ihmisiä ostamaan kotimaisia tuotteita. Jopa EU-säädösten kanssa hienoinen venkoiulu saattaa tulee kyseeseen.
Finanssimies ymmärtää myös ekonomia ja pitää viimmeiseen saakkaa kiinni siitä, ettei lypsävää lehmää kannata teurastaa. Pitkän pohdinnan jälkeen hän myy valtion omistamista pörssiyhtiöistä siivuja luoden näin miljardien rahaston tulemaan mukaan lupaaviin startup-yrityksiin.
Pankkimies ymmärtää, että jo ajat sitten pankit ovat muovautuneet ulos rolistaan, johon kerätään ja lainataan rahaa korolla. Pitää olla myytävänä myös finassituotteita ja lainaa pitää antaa, jos riski on pieni. Miksei Suomi voisi lähteä tässä tilanteessa kasvattamaan muiden tuotteiden puuttuessaa finassisektorin osuutta bruttokansatantuotteestaan 30 prosentiin. Itsekseen hän ajattelee, että valtio viime kädessä heittää pelastusrenkaan.
Sosiologi pitää Suomen tilannetta outona. Maassa ei juuri ole gettoutumista, tuloerot ovat pienet, sopimusyhteiskunta pelaa, väestö on koulutettu, toki ikääntyvää ja luonnon raaka-aineita on runsaasti, mutta ulkomaille myytävää ei ole. Hän saaa kungasiaidean ja saman tien lähtee opetusministriöön perustamaan kansallista itsetuntemus- ja motivaatio-ohjelmaa.
ICT-ihmisen ajatus on kirkas kuin keväinen puro. Kaikki ratkeaa ict:llä, kun siihen lasketaan mukaan kaiken maailma hiukkaset ja datat, jota voidaa sähköisesti käsitellä, muokata, monistaa, yhdistää, jalostaa, kasvattaa, siirtää.... Ict tulee olemaan jatkossa hyvinvoinnin sammumaton lähde. Julkisen sekktorin on ensimmäisenä pantava itse ict:nsä kuntoon ja kohottaa sillä tuottavuuttaaan ja luoda sen avulla uusia hyivinvointipalveluja. Tämän hän sanoo silmäänsä räpäyttämättä.
Poliitikko ajattelee omaa äanestäjäkuntaansa, sillä tältä hänen mandaattisna on tullut ja tulee jatkossakin, jos hän toimii äänestäjiensä etujen mukaisesti. Tällöin on luonnollista, ettei hän voi olla ajattelematta tulevia vaaleja. Poliitikon omatunto saa kuitenkin hänet ajattelmaan ja osin toimimaan niin, että vaikka puolueen etu on tärkeä, maan etu, jos suinkin mahdollista, on vieläkin tärkeämpi. Siksi tässä tilanteessa hän kerää parhaat asiantuntijat ympärilleen ratkomaan ognelmia lähestyvistä vaaleista välittämättä.
Kommentit
Lähetä kommentti