Toimin silloin valtiovarinminsteriön suunnitelusihteeristössä ja seminaarin tapahtumapaikka oli Hoteli Tallukka. Läsnä oli poliisilaitoksen johto. Ensimmäinen päivä meni suunitelmien mukaan johtamisen periaatteita ja välineitä fundeeratessamme, mutta toisena päviänä seminaari sai ouden tunnelman ja kummallisen käänteen.
Eräs osallistujaporukka vakiintui istumaan aamupäiväksi
baarissa ja iltapäivällä naureskeli
muille. Ilmapiiri muuttui vähitellen suljetuksi, väki oli hiljaa, konsultti
piti tilannetta pysytyssä. Pohdin hetken itsekseni, olinko oikeassa salissa,
mutta sama kyltit olivat edessä. Mielessänäi välähti, oliko edellisen illan
aluksi leppoista, mutta lopuksi tiukka väitely pöydässä synkentänyt mieliä. Eräs
rikosylikomisario oli silloin johtamista koskevan kinastelun lopuksi uhannut,
että hän tekee mitä haluaa laitoksessa. Seminaarin lopuksi, syystä jota en
silloin tiennyt, johtoryhmän jäseneksi tuli valituksi mies sivusta, aivan sinne
kuulumaton henkilö.
Bussimatkalla Helsinkiin sain kuulla, että kyseinen rikosylikomisario
oli Kekkosen sisimpään varitopiirin kuuluva henkilö. Hänellä väitetiin olevan
suora yhteys Kekkoseen.Tämä sattui 1970-luvulla, kun Kekkonen oli voimissaan.
Kommentit
Lähetä kommentti