Siirry pääsisältöön


411. Ministeriötkö uusiksi - keskushallinto ja kuntahallinto samanaikaisesti sekaisin

Valtioneuvostossa on jo pitkään ollut hankeita, joilla eri ministriöiden yhteistyötä on pyritty kehittämään. Puheeen-tason suunnitelmia  on ollut 1970-luvulta lähtien Vanhasen hallituksella oli yli hallinnorajojen menevät ohjelmat. Työn tulokset eivät ole olleet häävejä. Nyt hallitusohjelman mukaan, tahmeaan yhteistyöhön suivaatunut kokoomus, haluaa rajuja muutoksia ministeriöihin.

Ministeri Henna Virkkunen eilen illalla A-studiossa esitteli pitkällä aikavälillä valtioneuvostoviraston perustamista. Aluksi yhdistettäisiin ministeriöiden tukitehtävät samaan yksikköön. Tähän asti suunnitelma on kannatettavaa.

Jos nykyisten ministeriöiden tehtävät yhdistetään saman katon alle budjetteineen, henlkilöstöineen ja johtoryhmineen, on nostu tielle, jossa on kaksi vaikeaa linja.

Esnsimmäinen linja vie vääjäämättä pääministerivetoisuuden vahvistamiseen muiden ministeriöiden muodostuessa enemmän tai vähemmän ailisteisiksi  pääministerin valtineuvoston kanslialle. Seurauksena on, että pääministerin puolue johtaa maata lähes suvereenisti.

Toinen linja onnistuessaan antaa kaikille ministeriölille lakiperusteisen toimivallan hallinnoalalallaan kuten nytkin, mutta tarvittaessa joku miniteriö voisi saada  käyttöönsa resursseja niiltä ministerilöiltä, joiden toiminta hallitusohjelman mukaan sen sallii tai  niiden tehtävät muutoin vähenevät. Tässä on tiedotettava selvästi, mikä on ministeriö ja mikä sen hallinnonala. Jos hallinnonaloihin ei kosketa,  kyseessä välttämättä ei ole kovin dramaattinen  muutos.  Mutta kun ministriö ja sen hallinonala liittyvät toisiinsa sitkeillä, vahvpoilla ja  monilla ristikkäisillä säikeillä, niin lopputulos on sama kuin ensimmäisessä linjassa: pääministeriveroisuus kasvaa.

Realistinen tapa tiivistä valtioneuvoston työtä on yhdistää ministeriöden tukipalvelut sen omaan palveluvirastoonsa ja säilyttää muutoin valtioneuvosto entisellään ja kehittää sen toimintaa tästä lähtökohdasta.Tämä siksi, että Suomi monipuoluemaana tarvitsee sektoroutuneen valtioneuvoston. Se ei ole hallintotekinisesti ole tehokas, mutta se on kansan tahto. Jokainen hallituspuolueen ministeri haluaa oman itsenäisen ministeriönsä. Muutoin hän ei koe olevansa ministeri eikä puolue hallituspuolue. Tässä on hyväksyttävä se vanha totuus, että on parempi mennä suurin piirtein oikeaan suuntaan, kuin yksityiskohtaiseti väärään.

Kaikkein onnettomin kauhuskenario on, että maassa on sekä keskushallinto että kuntahallinto yhtäaikaa sekasin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *