Siirry pääsisältöön

3141. Ylen mukaan 140 000 henkilöä on kadonnut työvoimasta, entä virkakunnasta

Oli hieman hämmentää havaita Ylen uutinen, että työvoimasta on jossain tietämättömissä140 000 työntekijää. Joku voi ilkeämielisesti epäillä, että tästä joukosta noin 40 000 viranhaltija pitää niin matalaa profiilia, että yhteiskunta on unohtanut heidät puuhailemaan omiaan julkisuuden kätköissä ilman, että rikkovat virkahenkilölakia.

Kokonaistasolla työvoimasta kadonneiden piilopaikoiksi arvailtiin kotonaan viihtyviä ja/tai sossun varassa eläviä kotonaan asuvia nuorehkoja imisiä, ja miksei vanhempiakin. Myös opintonsa tilapäisesti tai kokonaan keskeyttäneet saattavat kuulu tähän porukkaan.

Ennen suuria julkisen hallinon reformeja 1980-luvulla työvoiman massiivinen piilossa olo olisi hyvinkin saattanut onnistua. Olihan virkahenkilöitä noin 200 000, josta Postissa oli noin 50000 ka VR:llä 30000.

Nyt ajat ovat muuttuneet. Julkisilta organisaatioilta vaaditaan tuottavuuden nostamisen lisäksi, että ne saavat aikaan toiminnallaan halutut yhteiskunnalliset vaikutukset. Tuottavuus vaatimuksen priorisointi heti vaikuttavuus tavoitteiden jälkeen estää tehokkaasti ylimäärisen porukan pitämisen palkkalistoilla.

Tuottavuus näkökulman tärkeyttä osoittaa eräs esimerkki, jossa tulospalkka oli sidottu tuottavuuden kasvuun. Eräässä yksikössä päällikkö tuli kehittämispäällikön huoneeseen sanoen, että hän luovuttaa yhden henkilön pois toisen yksikön ruuhkien purkamiseen saadakseen tuottavuuden nousuun. Näin myös kävi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *