Ylen Jälkinäytös oli katkeran nyreä aamu tuimaan saatuaan lopulta kerrotuksi, että tekipä näytökset kuinka vetäviksi tahansa, tuottoa ei tule kuin hiluja. Sen sijaan museot tienavat satoja mijoonia. Yksi jäsen kertoi, kuinka hän oli koko kesän vetänyt perässään koko seutu pölisten Tuntemattoman sotilaan elokuvan lavasteita ja vain lehmät olivat töllistellet, ei kukaan muu. Ei edes aidanpieliin naulatut Tuntemattoman sotilaan kirjat ja Mannerheimin muotokuva, eikä edes Päätalon pronssipatsas olleet vilkastuttanet myyntiä. Toinen jäsen kertoi leiponeensa viikon Hanna kakkuja ”Tule sellaisena, kun olet” popout esitykseen Esplanadille, mutta Ville Valon järkkärit olivat ajaneet hänet Salven kapakan eteen Hietalahden torin tuntumaan, jossa siihen aikaan oli viiden euron ilotyttöjä. Yksi jänistä tiesi, kuinka VM oli jo perustanut työryhmän pohtimaan ennakkoveroa Ateneumin taulujen katselemiselle. Vero oli kuusi euroa taulu per henkilö, jos henkilö katosi suoraan, jos taas henkilö oli kieroon katsoja, maksu oli 10 euroa ja jos katsoja oli humalassa, maksu oli 20 euroa, koska näki taulut monena. Ylimääräisen ja toistaiseksi määräaikaisen silloin tällöin neuvoja antavan alemaan luokan alimmainen valtiosihteerin mukaan järjestely on pysyvä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti