Siirry pääsisältöön


1564. Heinäluoma täräytti heti oppositiopuhetta Ylen Talkissa


     Eilisessä Ylen A-studio: Talk-ohjelmassa Heinäluoma, P. Niinistö, Pekkarinen ja Lemström keskustelivat Sipilän hallitusohjelman tämän hetken luomivaiheesta. Jo ensimmäisistä puheenvuoroista erottui oppositio- ja hallitusjakolinja.

     Erityisesti Heinäluomalle oli selvää demarien tuleva asema oppositiossa ja hänen roolinsa siellä. Pekkarinen versus Heinäluoma syntyi ponnistelematta.

     Muutoin niin rauhallinen ja puhemiehenä lepoisen jämäkästi toimiva Heinäloma oli nyt Talkissa sopivasti räyhäkkä oppositioherra, joka haastoi Pekkarisen ja hänen kumppaninsa sanallisiin kiivaisiin kaksitaiteluihin. Tämä lupaa hyvää Suomen politiikan avoimuudelle ja altiittuttaa hyvin mielipiteitä vastakkain.  

     Heinäluoma ihmetteli tappiin saakka, miten keskustan kolme kansaedustajaa meni muita hallitukseen haluavia puolueita kuulematta neuvottelemaan ay- ja työnantajajärjestöjen kanssa suurista työmarkkinapoliittista kysymyksistä ja illalla kello 9.00 ilmoitti neuvottelujen päättyneen. -Miksi tämä näin tehtiin, tivasi Heinäluoma Pekkariselta.

     Toinen Heinäloman ihmettelyn ja huokailin kohde oli Suomeen muodostettavan hallituksen profiilin yhä ilmeisempi ja pahaenteisempi yhteneväisyys Englannin Cameronin konservatiiviseen hallitukseen. Sitä  leimaa suvaitsemattomuus, riittämätön tasa-arvoon pyrkiminen, tuloerojen kasvattaminen, epätasa-arvoinen terveydenhuolto ja koulutus, jne.

     Kolmas Heinäluoman huoli oli Suomen luopuminen välttämättömistä integraatiota syventävistä prosesseista ja mekanismeista. Suomi on nyt mallimaa. Kaavaillun hallituksen ohjauksessa Suomi joutuisi melkein häpeäpaaluun ja taantuisi myös tässä peräkyläksi, latasi Heinäluoma. Pekkarinen jurnutti vastaan. –Suomi pitää sovituista kiinni.

     Kaiken kaikkien keskustelu osoitti, että Sipilän hallitusprosessi näyttää olevan hyvällä tiellä. Kummastakin tulee toimintakykyinen ja vahva: hallituksesta ja oppositiosta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *