Siirry pääsisältöön


1554. Sipilälle syntyi keskusteluissa poliittisia pikku elementtejä, jotka yritysjohtamisessa eivät tulisi kysymykseenkään


     Hallitsemattomat vastaukset eivät mene tasan kuin laskut. Tämän on moni perhe kokenut saadessaan päivähoitopäätöksen ties mihin. Tämä on saanut kokea myös hallitusneuvottelujen vetäjä Sipilä.

     Sipilän yritysjohtomainen ote tuli hallituksen muodostamisessa esiin hänen neuvoteltua esimies-alainen keskustelujen hengessä kunkin puoluejohtajien kanssa. Sipilä halusi saada puoluejohtajilta tiettyjä lupauksia ennen kuin puolueet vastasivat kirjallisesti 15 kysymykseen. Hän luotti yritysjohtamiseen kuuluvan sitoutumisen pätevän tässäkin.

     Kävi kuitenkin niin, että kahdenkeskisten neuvottelujen tulos ei välttämättä näkynyt puolueiden kirjallisissa vastauksissa, etenkin persujen maahanmuuttoa ja EU-politiikkaa koskevissa kannanotoissa.

     Sitä ei tiedetä, pitikö kahdenkeskistä neuvottelutuloksista lipsuminen Sipillä öisin valveilla. Tuskin.
Mutta aiempaa historiallisesti eri tavalla haastavassa prosessissa, voidaan jo nähdä muutamia yleisiä piirteitä.

     Kahdenkeskisissä neuvotteluissa saatettiin käydä sanatanssia samalla hilpeästi että painavasti sekä lupailla muutoksia aiempiin kannanottoihin. Ei niissä enää mitään uusia radikaaleja suunnitelmia haudottu. Syntyi vain pieniä kahdenkeskisiä poliittisia sopimuksia, hetkellisiä lupauksia. Oli poliittinen hetki.

     Ehkä Sipilä ei tullut ajatelleeksi näitä poliittisia pikku elementtejä, jotka yritys johtamisessa eivät tulisi kysymykseenkään.

     Kun hallitukseen pyrkivä puolue vähän myöhemmin vastasi porukalla 15 kysymykseen, ryhmädynamiikka alkoi jyllätä. Silloin ei niin vain yhtäkkiä porukan edessä aleta pyörtämään kauan viilattuja sanamuotoja tai tiukkaa yksittäistä kannanottoa. Oltiin politiikan sfääreissä.  Luotettiin, että prosessin seuraava vaihe tarjoaa kompromissiin pääsemisen mahdollisuuden omia kasvoja menettämättä. Tätä Soini nyt odottaa.

     Tämä jälkimmäinen vaihe voi muodostua sarjasta kokouksissa, joissa on läsnä hallitukseen hamuavien puolueiden edustajia. Näissä kokouksissa on persujenkin helpompaa taipua kompromisseihin ikään kuin muiden selän takana ja paineen alla.

     ”Politiikka on myös kompromissien hakemista”, voi jo nyt kuvitella Soinin lausahtavan, kun hallitusovi rävähtää auki.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *