Ministerin puhuttelusta toivuttuani katselin aamulla aikaisin työhuoneeni ikkunasta kyltymättömän auringon paahtamaa Esplanadin menoa. Ihmiset kävelivät ripeästi ristiin rastiin eivätkä jääneet juttelemaan kuten lounasaikaan. Poikkeuksen tekivät Viron-laivoista saapuneet farkkuhoususet oluttölkkiensä kanssa häärivät nuoret miesporukat, jotka puoleen päivään menessä olivat kadonneet jonnekin. Jätin Esplanadin rauhaan ja aloin miettimään tulevaisuuttani.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti